Kevan toiminta ja riskienhallinta

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös Kevan velvollisuudesta riskiarvion tekemiseen. Eläkelaitoksen on ehdotuksen mukaan laadittava riskiarvio säännöllisesti osana toiminnan strategista suunnittelua ja ohjausta ja päivitettävä sitä riskien oleellisesti muuttuessa. Tavoitteena on palvella Kevan hallitusta ja johtoa eläkelaitoksen johtamisessa. Arvio täydentää riskejä koskevaa nykysääntelyä sekä kokoaa yhteen eläkelaitoksen riskianalyysit. Arvio antaa kokonaiskuvan riskeistä, joille eläkelaitos on altistunut tai voi tulevaisuudessa altistua. Riskiarvio on otettava huomioon eläkelaitoksen strategisessa päätöksenteossa ja riskienhallintajärjestelmässä sekä sijoitussuunnitelmaa laadittaessa.  

Riskiarviosta tulee toimittaa yhteenveto ja siitä tehdyt johtopäätökset sekä valtiovarainministeriölle että Finanssivalvonnalle. Kevan rahoitusjärjestelmä perustuu jäsenyhteisöjen yhteisvastuuseen kaikista Kevan menoista, ja sen eläkerahasto on luonteeltaan puskurirahasto. Kevalla ei rahoitusmallista johtuen ole yksityisistä eläkevakuutusyhtiöistä poiketen vakavaraisuusvaatimusta, eikä siltä tämän vuoksi edellytetä vakavaraisuusarvion tekemistä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettua 25 a §:ää tarkoituksenmukaisena. 

Työkyvyttömyysriskiä vähentävä toiminta

Kevan lakisääteisiin tehtäviin ehdotetaan lisättäväksi työkyvyttömyysriskin vähentämiseen liittyvät tehtävät. Keva tarjoaa jatkossakin jäsenyhteisöilleen ja kirkon organisaatioille palveluita työkykyjohtamisen ja työkyvyn tuen prosessien kehittämiseen sekä työkyvyttömyyskustannusten hallintaan. Lisäksi Keva ryhtyy tarjoamaan vastaavia palveluja valtiotyönantajille, ja valtio korvaa siitä aiheutuvat kustannukset Kevalle. Esityksen perustelujen mukaan lainmuutoksella ei ole tarkoitus muuttaa Kevan nykyistä palvelutarjontaa, eikä se lisää Kevan jäsenyhteisöjen tai evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan hoitamisen kustannuksia. 

Valiokunta toteaa, että työkyvyn ylläpito ja työkyvyttömyysriskin ennaltaehkäisy ovat tärkeitä tekijöitä eläketurvan rahoituksen kestävyyden kannalta. Toiminnan tavoitteena on vähentää työntekijöiden riskiä tulla työkyvyttömäksi. Keva maksoi työkyvyttömyyseläkkeitä vuonna 2017 pelkästään kunta-alalla noin 40 000 eläkkeensaajalle. Yhteensä työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin kunta-alalla noin 416 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 8,3 prosenttia Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän eläkemenosta. Kevan myöntämän työelämän kehittämisrahoituksen kokonaismäärä on saadun selvityksen mukaan verrattain vähäinen, esimerkiksi viime vuonna noin 400 000 euroa.  

Tehokas työkyvyn ylläpito vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisen kautta myös keskimääräiseen eläkkeelle siirtymisen ikään. Kevan rahoittamissa työkyvyttömyysriskiä vähentävissä hankkeissa rahoituksen saajan omarahoitusosuus on puolet kustannuksista. Työkyvyttömyysriskiä ennaltaehkäisevä toiminta on eläkejärjestelmän kustannuksia alentavaa, ja se myös tukee periaatteita ja tavoitteita nykyistä pidemmistä työurista.  

Valiokunta toteaa, että Keva antaa valtiovarainministeriölle vuosittain kertomuksen työkyvyttömyysriskin vähentämiseen ja työkykyjohtamisen kehittämiseen liittyvästä toiminnasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että toiminnan tuloksia hyödynnetään julkisella sektorilla yhtä työyhteisöä laajemmin. Valiokunta yhtyy esityksen perusteluissa esitettyyn näkemykseen siitä, että lainmuutos selkiyttää Kevan roolia lakisääteisten toimijoiden työnjaossa.  

Sääntelyn kehittäminen

Talousvaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota Kevan valvonnan jakautumiseen valtiovarainministeriön ja Finanssivalvonnan välille ja pitänyt tärkeänä lainvalmistelua valvonnan järjestämiseksi siten, että kokonaisvastuu ja valtuudet keskitettäisiin Finanssivalvonnalle valvonnan kattavuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Talousvaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota eräisiin Kevan hallintoa ja tehtäviä koskevan sääntelyn puutteisiin ja valvontaviranomaisen esiin tuomiin sääntelyn kehittämistarpeisiin.  

Valtiovarainministeriön ja Finanssivalvonnan Kevaan kohdistuvia valvontatehtäviä ja niihin liittyvää toimivallan jakoa ei muuteta tässä yhteydessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että talousvaliokunnan esittämiä näkökohtia on syytä arvioida huolellisesti valtioneuvoston säädösvalmistelussa. Eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittänyt työryhmä on äskettäin julkaissut raporttinsa, jonka mukaan eläkejärjestelmien yhdistäminen olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista tietyin reunaehdoin (STM muistioita ja raportteja 2019:15). Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että eläkejärjestelmien uudistamistarpeiden arvioinnissa on syytä tarkastella Kevaa koskevan lainsäädännön kehittämistä kokonaisuutena, mikäli eläkejärjestelmien erillisyys päätetään säilyttää. 

Valiokunta huomauttaa, että tällä lakiehdotuksella Kevan työkyvyn ylläpitoa ja työkyvyttömyysriskin ennaltaehkäisyä koskevassa toiminnassa Kevalle annetaan sama mahdollisuus kuin yksityisille eläkevakuutusyhtiöille. Valiokunta edellyttää, että edellä mainitussa selvitystyössä pyritään yhtenäistämään tämän toiminnan sääntely.