Yleisperustelut
Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Ehdotetulla lailla luodaan perusteet keskeisten
sosiaalihuollon ammattien laillistamiselle, rekisteröinnille
ja valvonnalle. Lakiehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon
lupa- ja valvontavirasto myöntää oikeuden
harjoittaa sosiaalityöntekijän, sosionomin ja
geronomin ammatteja. Lähihoitaja ehdotetaan nimikesuojattavaksi
sosiaalihuollon ammattihenkilöksi valtioneuvoston asetuksella.
Ammattihenkilöiden laillistamisen ja rekisteröinnin
tavoitteena on ensisijaisesti varmistaa, että sosiaalihuollon
ammattihenkilöillä on ammattitaidon
edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen
osaaminen ja ammattitoiminnan edellyttämät valmiudet
sekä mahdollisuus kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan.
Valiokunta pitää esitystä tärkeänä asiakasturvallisuuden edistämisen
kannalta. Varmistamalla ammattihenkilöiden pätevyys
voidaan vahvistaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta hyvään
sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun kunnan ja
kuntayhtymän, valtion ja yksityisen järjestämässä palvelutoiminnassa.
Tehtävärakenteen kehittäminen
Uuden lainsäädännön tarve
perustuu vahvasti siihen, että nykyinen sosiaalihuollon
kelpoisuuslaki, jossa määritellään
tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet, ei ole edistänyt
riittävästi sosiaalihuollon tehtävärakenteiden
ja työnjaon uudistamista. Lakiehdotus antaa joustavuutta
ja mahdollistaa nykyistä paremmin tehtävärakenteen
ja työnjaon uudistamisen, kun lailla ei määritellä tehtävänimikkeitä niihin
liittyvine kelpoisuuksineen. Työnantajilla on
mahdollisuus määritellä virkojen tai
toimien tehtävänimikkeet ja niihin liittyvät
koulutus- ja osaamisvaatimukset.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suosituksen
sosiaalihuollon tehtävärakenteesta, mutta suosituksella
ei ole ollut riittävää ohjausvaikutusta.
Riittävän ohjausvaikutuksen aikaan saamiseksi
lakiehdotuksessa ehdotetaan asetuksenantovaltuutta, jonka perusteella
ministeriö voi ohjata tehtävärakenteen
kehittämistä kokonaisvaltaisesti nykyistä paremmin.
Valiokunta korostaa, että ammatillisen henkilöstön
tehtävärakenteita ja työnjaon uudistamista
on tehostettava ja henkilöstön osaamista kohdennettava nykyistä paremmin
vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeisiin.
Lakiehdotuksen 7 §:n mukaan oikeus harjoittaa
sosiaalityöntekijän ammattia laillistettuna ammattihenkilönä on
jatkossakin henkilöllä, joka on Suomessa suorittanut
sellaisen korkeakoulututkinnon, johon sisältyy pääaineopinnot tai
pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.
Lakiehdotus ei laajenna sosiaalityöntekijän ammattioikeutta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille.
Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien välinen
työnjako on jonkin verran viime vuosina selkiytynyt, mutta
käytäntö on edelleen kirjava. Valiokunta
korostaa, että sosiaalihuollossa tarvitaan palvelujen vaikuttavuuden
lisäämiseksi eri ammattiryhmien monipuolisen osaamisen yhdistämistä.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista
on työelämässä jo vuosia hyödynnetty
monipuolisesti ja tätä kehitystä tulee
edistää. Uusi sosiaalihuoltolaki mahdollistaa
sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneiden samoin kuin ylemmän
sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneiden toimimisen eri tehtävissä sosiaalipalveluissa.
Kaikkein vaikeinta päätöksentekoa edellyttävä osuus
on tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämiseksi
kuitenkin syytä kohdentaa sosiaalityöntekijöille.
Lainsäädännön kehittäminen
Lakiehdotukseen ei sisälly erikoissosiaalityöntekijän
ammattinimikettä. Valiokunta toteaa, että säännökset
erikoistumiskoulutuksesta tulivat voimaan 1.1.2015. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan tässä vaiheessa ei ole
mahdollista määritellä koulutusedellytyksiä erityistyöntekijän
ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiselle. Valiokunta
katsoo, että tältä osin lainsäädännön
kehittämistarpeet tulee myöhemmin arvioida.
Sosiaalihuollon ammatilliselta henkilöstöltä vaadittavaan
osaamiseen vaikuttavat muun muassa sosiaalihuoltolain uudistaminen,
korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen muutokset sekä sosiaali-
ja terveydenhuollon palvelurakenteen integraatiosta nousevat osaamisvaatimukset.
Valiokunta pitää hyvänä, että sosiaalihuollon
ammattihenkilölain valmistelussa on otettu huomioon terveydenhuollon
ammattihenkilölain säännöksiä soveltuvin
osin, niin että sosiaali- ja terveydenhuollon integraation
syventyessä voidaan sosiaalihuollon ammattihenkilölaki
ja terveydenhuollon ammattihenkilölaki myöhemmin
yhdistää yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattihenkilölaiksi.
Valiokunta huomauttaa lisäksi, että jatkossa osa
lähihoitajista on merkitty terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin
ja osa sosiaalihuollon rekisteriin. Valvonta- ja seuraamusjärjestelmä on
kuitenkin asiasisällöltään samanlainen. Tämäkin
puoltaa sitä, että on hyvä pyrkiä yhteen
sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin.
Tiedottaminen
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016. Valiokunta korostaa,
että hyvissä ajoin ennen lain voimaantuloa on
syytä informoida sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä ja
kuntia ammatinharjoittamisoikeuden ja ammattinimikkeen käyttöoikeuden
hakemisesta ja myöntämisestä valtakunnallisesti
ja alueellisesti. Nykyisen kelpoisuusvaatimukset täyttävän
henkilöstön tiedonsaanti laista ja sen vaatimista
toimista on varmistettava niin, että ammatillinen henkilöstö mahdollisimman
laajasti hakee lain voimaantultua laillistamista Sosiaali-
ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta. Näin
voidaan varmistaa se, että rekisteristä saadaan
mahdollisimman pikaisesti kattava.
Yksityiskohtaiset perustelut
2 §. Soveltamisala.
Pykälää on muutettava, koska pykälässä mainittu
vanha sosiaalihuoltolaki on hyväksytty kumottavaksi lailla 1301/2014 1.4.2015
lukien. Pykälässä ei ole tarpeen määritellä soveltamisalaa
ammattihenkilöiden tehtävien mukaan, vaan valiokunta
ehdottaa, että lakia sovelletaan kaikkiin julkisyhteisön
tai yksityisen palveluksessa oleviin sekä itsenäisinä ammatinharjoittajina
toimiviin sosiaalihuollon ammattihenkilöihin.
3 §. Sosiaalihuollon ammattihenkilö.
Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin 2
kohdan kielellistä korjaamista.
6 §. Tietojen antaminen valvontaviranomaiselle.
Pykälä koskee sosiaalihuollon ammattihenkilön velvollisuutta
antaa Valviralle tai aluehallintovirastolle pyynnöstä ja
salassapitosäännösten estämättä "tässä laissa
säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset
tiedot ja selvitykset". Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan,
että luovutettavia tietosisältöjä ei
luetella tyhjentävästi eikä niiden edellytetä olevan
myöskään välttämättömiä tietyn
tarkoituksen kannalta. Tästä syystä sääntelyä on
perusteltua täsmentää välttämättömyysedellytyksellä.
Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että tietojen antamisen
välttämättömyysharkinta koskee
tässä yhteydessä sitä, ovatko
tiedot välttämättömiä sen
arvioimiseksi, onko henkilöllä oikeus toimia lain
mukaisesti sosiaalihuollon ammattihenkilönä. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta ehdottaa pykälää täydennettäväksi
perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.
12 §. Oikeus toimia tilapäisesti
laillistetun sosiaalihuollon ammattihenkilön
ammatissa.
Valiokunta ehdottaa, että pykälässä säädetään erikseen
sosiaalityöntekijän ja muun laillistetun ammattihenkilön
ammatissa toimimisesta tilapäisesti. Pykälän
1 momentissa valiokunta ehdottaa säädettäväksi,
että sosiaalityöntekijän ammatissa voi
tilapäisesti toimia enintään vuoden ajan
sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö,
joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön
aineopinnot ja käytännön harjoittelun.
Lisäksi ehdotetaan, että opiskelija toimii ammattiin
valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan
alaisena.
Pykälän 2 momentti koskee muun laillistetun sosiaalihuollon
ammattihenkilön ammatissa tilapäisesti
toimimista. Momentti vastaa sisällöltään
hallituksen esitystä.
Pykälän 3 momentti vastaa säännöstä,
joka on hallituksen esityksessä pykälän
1 momentin lopussa.
20 §. Seuraamukset virheellisestä menettelystä.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että edellytykset,
joiden nojalla Valvira voi antaa seuraamuksen virheellisestä toiminnasta,
on määritelty liian väljästi.
Tämä koskee erityisesti 2 kohdan määrettä "ammattitaitoa
on pidettävä riittämättömänä" ja
3 kohdan edellytystä "toimii ammatissaan muuten
virheellisesti". Ehdotettua 2 kohtaa on perusteltua täsmentää kvalifioivalla ilmaisulla
"selvästi" tai
muulla tavalla, mikä ilmentää säännöksen
tarkoitusta ehdotettua täsmällisemmin. Ehdotettu
3 kohta puolestaan on niin epämääräinen,
että sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee harkita sen
muuttamista siten, että kohtaan lisätään
esimerkiksi ilmaisu "olennaisesti" tai ammattitoiminnan
virheellisyys sidotaan jollain tavalla sen aiheuttamiin seurauksiin. Lisäksi
perustuslakivaliokunta katsoo, että ehdotetusta 20 §:stä tulee
ilmetä, että lain mahdollistamia seuraamuksia
tulisi oikeasuhtaisuuden toteuttamiseksi käyttää siten,
että ensisijaisesti tulisi käyttää lievempiä seuraamuksia.
Ehdotetussa muodossa pykälässä asetetaan
vaikutuksiltaan merkittävästi toisistaan poikkeavat
seuraamukset, kuten määräysten antaminen
tai ammatinharjoittamisen oikeuden poistaminen, niiden
määräämisedellytysten suhteen
samalle tasolle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa pykälään
lisättäväksi uuden 4 momentin, johon sisällytetään
perustuslakivaliokunnan edellyttämä säännös.
23 §. Väliaikaiset turvaamistoimenpiteet.
Valiokunta ehdottaa täsmennettäväksi
edellytyksiä, joilla Valvira voi rajoittaa ammatinharjoittamisoikeutta
tai kieltää laillistettua ammattihenkilöä harjoittamasta
ammattia. Valiokunta ehdottaa. että ilmaisu "tarvittaessa" muutetaan ilmaisuksi "asiakasturvallisuuden
niin vaatiessa".
26 §. Ammatinharjoittamisoikeuden taikka
ammattinimikkeen käyttöoikeuden palauttaminen.
Pykälä koskee ammatinharjoittamisoikeuden palauttamista,
ammatinharjoittamisoikeuden rajoituksen poistamista ja ammattinimikkeen
käyttöoikeuden palauttamista. Perustuslakivaliokunta
huomauttaa lausunnossaan, että säännöksessä säädetään
kuitenkin vain mahdollisuudesta hakea mainittua palauttamista tai
rajoituksen poistamista eikä lainkaan asiaa koskevasta
Valviran toimivallasta. Tästä syystä säännöstä on
syytä muuttaa niin, että siitä ilmenevät
Valviran toimivalta palauttaa hakemuksesta ammatinharjoittamisoikeus
tai ammattinimikkeen käyttöoikeus, toimivalta
poistaa ammatinharjoittamisoikeuden rajoitus sekä tällaisten
päätösten edellytykset. Sosiaali- ja
terveysvaliokunta ehdottaa pykälää täydennettäväksi
perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.
27 §. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston
ja aluehallintoviraston tiedonsaantioikeus.
Pykälässä säädetään
Valviran ja aluehallintoviraston oikeudesta saada salassa
pidettäviä tietoja pykälässä luetelluilta
viranomaisilta ja yksityisiltä tahoilta. Koska tietojensaantioikeus
koskisi yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia
osin myös arkaluonteisia tietoja, perustuslakivaliokunta
katsoo, että tietojensaantioikeus tulee rajata
vastaavankaltaisella tavalla kuin edellä esitettiin 6 §:n
osalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa tiedonsaantioikeuden
rajaamista välttämättömiin tietoihin
ja selvityksiin.
32 §. Voimaantulo.
Valiokunta ehdottaa 1 momenttiin kielellistä selvennystä.
Lisäksi valiokunta ehdottaa pykälään
uutta 4 momenttia, jossa säädetään,
että nykyisen lain ja sen nojalla annettujen asetusten
mukaiset kelpoisuusehdot täyttävä henkilö täyttää tässä laissa
säädetyt ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiselle
ja ammattinimikkeen käyttöoikeuden rekisteröinnille
asetetut koulutusvaatimukset. Säännös
on tarpeen, jotta nykyisin kelpoisuusehdot täyttävien
ammattihenkilöiden asemasta ei syntyisi epäselvyyttä.
2. lakiehdotus
6 §. Tietojen antaminen.
Pykälä koskee eri viranomaisten
velvollisuutta antaa tietoja Valviralle. Perustuslakivaliokunta
toteaa, että tietojensaantioikeus koskisi yksityiselämän
suojan piiriin kuuluvia osin myös arkaluonteisia tietoja ja
että tietojensaantioikeus tulee rajata vastaavankaltaisella
tavalla kuin edellä 1. lakiehdotuksen 6 §:n
osalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa tietojen antamisen
rajattavaksi välttämättömiin
tietoihin sekä selvityksiin.