Perustelut
Taustaa
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta muodostettiin vuoden
2007 alusta yhdistämällä tarkastuslautakunta
ja Kansaneläkelaitoksen yhteydessä toimineet sosiaalivakuutuslautakunnat, joiden
tehtävät siirrettiin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle
(HE 167/2006 vp). Esitys perustui toimeentuloturvan
muutoksenhakukomitean ehdotuksiin (Toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean
mietintö KM 2001:9). Lainmuutoksen tavoitteena oli yhdenmukaistaa muutoksenhakujärjestelmää
toimeentuloturva-asioissa
Kansaneläkelaitoksen etuusasioissa tekemien päätösten
osalta.
Uudistuksella luotiin toimeentuloturva-asioihin kaksiasteinen
muutoksenhakujärjestelmä, jossa ensimmäisenä asteena
toimivat muutoksenhakulautakunnat ja toisena oikeusasteena vakuutusoikeus.
Uudistuksella vahvistettiin osaltaan perustuslain 21 §:ssä tarkoitettua
oikeusturvaa sosiaaliturvan muutoksenhaussa. Muutoksenhakulautakunnan
toimimisen riippumattomana lainkäyttöelimenä katsottiin
edellyttävän, että se ei toimi organisatorisesti
niiden laitosten tai viranomaisten yhteydessä, joiden päätöksistä lautakuntaan
valitetaan.
Uudistuksen tavoitteena oli myös valitusten käsittelyaikojen
lyhentäminen sekä hallintolainkäyttölain
menettelysäännösten toteutumisen varmistaminen
sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toiminnassa. Uudistus merkitsi
kuitenkin käsiteltävien asioiden lisääntymistä muutoksenhakulautakunnassa.
Lautakuntaan arvioitiin saapuvan noin 20 000
asiaa vuodessa. Vuonna 2007 saapuvien valitusten määrä kasvoi noin
21 500 asiaan, lisäksi Kansaneläkelaitoksen
sosiaalivakuutuslautakunnista siirtyi keskeneräisinä asioina
3 200 valitusta. Saman vuoden aikana muutoksenhakulautakunnassa
ratkaistiin noin 13 600 asiaa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti mietinnössään,
että lautakunnan käsittelemissä muutoksenhakuasioissa
käsittelyn joutuisuudella on yksilön kannalta
suuri merkitys, koska kyse on esimerkiksi eläkettä,
päivärahaa tai kuntoutusetuuksia koskevissa asioissa
hakijan perustoimeentulon turvaamisesta (StVM 34/2006
vp). Valiokunta katsoi, että uudistuksen toteutumista tarkoitetulla
tavalla on seurattava huolellisesti ja ryhdyttävä välittömiin
toimenpiteisiin, mikäli asioiden käsittelyaikoja ei saada esityksen tavoitteiden
mukaisesti lyhenemään.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toiminnan kehittäminen
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutoksenhakulautakunnassa
oli kuluvan vuoden maaliskuun alussa vireillä noin 28 000
valitusasiaa. Valitusten keskimääräinen
käsittelyaika on noin 13 kuukautta, mitä on pidettävä kansalaisten
oikeusturvan kannalta ehdottomasti liian pitkänä.
Lautakunnan nykyisillä voimavaroilla on vireillä olevien
valitusten määrän ja käsittelyaikojen
arvioitu kasvavan edelleen. Hallituksen esityksessä elatustukilaiksi
(HE 49/2008 vp) ehdotettu elatustuen toimeenpanon siirto
kunnilta Kansaneläkelaitokselle siirtää toteutuessaan myös
näiden asioiden valitusasiat sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan perustettiin viime
vuonna 11 uutta esittelijän virkaa ja lisättiin
toimistohenkilökuntaa siten, että lautakunnan
henkilöstöresurssit kasvoivat 15 henkilötyövuodella.
Lautakunnan organisaatiota muutettiin toimivammaksi ja lisättiin
valituksia käsittelevien jaostojen lukumäärä neljästä kuuteen.
Lautakunnalle on valtiontalouden kehyspäätöksessä osoitettu
vuosille 2009—2011 lisähenkilöstön
palkkaamiseen 300 000 euroa vuosittain. Hallituksen esityksessä vuoden
2008 toiseksi lisätalousarvioksi esitetään
lautakunnan ruuhkien purkamiseksi jo vuoden
2008 puolivälistä 220 000 euron lisämäärärahaa
palkkaus- ja muihin menoihin. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta
on arvioinut kuuden kuukauden käsittelyaikaan pääsemisen
vuoteen 2011 mennessä edellyttävän 21
lisähenkilön palkkaamista (9 esittelijää,
9 notaaria ja 3 toimistosihteeriä). Lautakunnan arvion
mukainen lisäkustannus olisi vuodessa yhteensä noin
1,2 miljoonaa euroa.
Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri teki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan
tarkastuskäynnin ja antoi asiasta 16.5.2008 päivätyn
päätöksen (Dnro 6/50/08).
Apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan lautakunnan toiminnan
ongelmat ja asioiden ruuhkautuminen johtuvat liian vähäisistä henkilöstöresursseista
valitusmääriin
nähden sekä tähän nivoutuvista ongelmista
resurssien suuntaamisessa ja käytössä sekä johtamisessa
ja työilmapiirissä. Apulaisoikeuskansleri totesi
käsityksenään, että henkilöstöresurssien
lisääminen ja toimenpiteet niiden mahdollisimman
tehokkaan ja kestävän käytön
turvaamiseksi ovat tärkein keino varmistaa viivytyksettömän
käsittelyn vaatimuksen toteutuminen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää myönteisenä,
että toiminnan tehostamiseksi tarvittavia kiireellisimpiä lakimuutoksia
koskeva hallituksen esitys on voitu antaa nopealla aikataululla. Valiokunnan
käsityksen mukaan esitetyt muutokset lautakunnan organisaatioon
ja yksinkertaisten asioiden ratkaisumenettelyihin ovat välttämättömiä.
Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Ehdotetuilla toimenpiteillä ja edellä kuvattujen
lisävoimavarojen myöntämisellä ei
kuitenkaan yksin ratkaista valitusten suuresta määrästä ja
ruuhkautumisesta aiheutuvia ongelmia kestävällä tavalla.
Valiokunta pitää esityksessä todettua
valitusten keskimääräisen käsittelyajan lyhentämistä kuuteen
kuukauteen vuonna 2011 haasteellisena tavoitteena, mutta katsoo,
että ruuhkien purkamiseen ja valitusaikojen lyhenemiseen
tulee päästä jo huomattavasti aikaisemmin.
Valiokunta edellyttää, että muutoksenhakulautakunnan
voimavaroja ruuhkien purkamiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämiseksi
lisätään ja että voimavarojen
uudelleen kohdentamista seurataan aktiivisesti ja ryhdytään
tarvittaviin toimenpiteisiin lautakunnan toiminnan kehittämiseksi.
Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus
1).
Valiokunta pitää tarpeellisena, että esityksen perusteluissa
todetun mukaisesti selvitetään mahdollisuuksia
keventää muutoksenhakulautakunnan työmäärää siirtämällä Kansaneläkelaitoksen
tekemien työkyvyttömyyseläkepäätösten muutoksenhaku työeläkeasioiden
muutoksenhakulautakuntaan. Oikeus kansaneläkelain mukaiseen
työkyvyttömyyseläkkeeseen voi saman henkilön
osalta olla vireillä sekä työeläkeasioiden
muutoksenhakulautakunnassa että sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa.
Muutoksenhakulautakunnan työmäärän
vähentämisen lisäksi siirtämisellä voitaisiin
parantaa oikeusturvaa yhdenmukaistamalla ja tehostamalla henkilön
kokonaiseläketurvan käsittelyä.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan palkkausjärjestelmää on
kehitetty, ja palkat ovat parantuneet aikaisempaan valtion palkkaluokkajärjestelmään
verrattuna. Valiokunta katsoo, että uusien henkilöstövoimavarojen
lisäksi on huolehdittava lautakunnan vakinaisen henkilöstön pysyvyydestä ja
työhyvinvoinnista muun muassa johtamista, työ-
ja käsittelyprosesseja sekä palkkausta kehittämällä,
jotta henkilöstön vaihtuvuutta voidaan vähentää ja
lautakunnan toimintakykyä parantaa.
Ensimmäisen asteen päätöksenteon
kehittäminen
Kuten hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, on muutoksenhakujärjestelmässä
kysymys ensimmäisen
asteen päätöksenteon uskottavuudesta
ja luotettavuudesta, eikä tätä luottamusta voida
rakentaa pelkästään muutoksenhakujärjestelmää kehittämällä.
Kansaneläkelaitos on pyrkinyt lisäämään
palveluhenkisyyttä asiakaspalvelussaan ja kehittänyt
aktiivisesti esimerkiksi sähköistä asiointia. Ratkaisutoiminnan
laadun arviointiin on kiinnitetty huomiota muun muassa ratkaisujen
oikeellisuusmittareiden, etuuskohtaisten valvontaselvitysten ja
käsittelyaikojen seurannan avulla. Valiokunta korostaa,
että Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelun toimintaa
ja erityisesti ratkaisujen perustelujen laatua on jatkuvasti kehitettävä, koska
niillä on keskeinen merkitys myös muutoksenhakujärjestelmän
toimivuuden kannalta.
Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan selvittämään
oikaisuvaatimusjärjestelmän kehittämistä oikeusturvakeinona.
Yleisenä lähtökohtana nykyisin on lisätä hallinnon
omaa vastuuta virheiden korjaamisessa. Toimikunnan tehtävänä on
muun muassa selvittää, tulisiko oikaisuvaatimusjärjestelmää laajentaa
ja millä tavalla ja olisiko järjestelmää syytä kehittää yleiseksi pakolliseksi
muutoksenhaun esivaiheeksi. Toimikunnan välimietinnössä pidettiin
kuitenkin realistisena ja kohtuullisessa ajassa toteutettavana vaihtoehtona
oikaisuvaatimusjärjestelmän laajentamista hallinnonala-
ja asiaryhmäkohtaisesti (Komiteanmietintö 2007:1).
Itseoikaisuja tehtiin Kansaneläkelaitoksessa vuonna
2006 yhteensä 64 266 eli noin 2,1 prosentissa
yli kolmesta miljoonasta päätöksestä (KM
2007:1, s. 61). Samana vuonna muutoksenhaussa ratkaistiin noin 15 000
asiaa, joista muutettiin noin 10,7 prosenttia. Lautakunnassa tehtyjen
muutosten osuudet vaihtelevat huomattavasti eri etuuslajeittain
maahanmuuttajan erityistuen noin 5 prosentista lapsen hoitotuen
noin 22 prosenttiin. Kuten esityksen perusteluissa todetaan,
ei itseoikaisupäätösten lukumäärää ole tilastoitu
etuuskohtaisesti eikä itseoikaisujen syitä ole
tarkemmin tilastoitu.
Sosiaalivakuutusasioissa oikaisumenettely on sidottu valitusmenettelyyn
siten, että valitus toimitetaan sosiaaliturvalaitokselle,
joka arvioi mahdollisuudet oikaista päätöstään.
Jos kaikkia valituksessa esitettyjä vaatimuksia ei hyväksytä,
siirretään asia valitusviranomaisen käsiteltäväksi.
Valitukseen sidotun oikaisujärjestelmän, josta
esimerkiksi verotuksessa on nykyisin paljolti luovuttu, on oikaisuvaatimustoimikunnan
välimietinnön
mukaan arvioitu sosiaalivakuutusasioissa toimineen asetettujen odotusten
mukaisesti.
Valiokunta korostaa, että muutoksenhakutarvetta tulee
pyrkiä vähentämään
erityisesti kehittämällä edelleen päätösten
perusteluja ja asiakkaiden informointia kaikissa etuuskäsittelyn
vaiheissa, mukaan lukien päätöksenteon
jälkeen tapahtuva ohjaus ja neuvonta. Valiokunta katsoo, että myös
sosiaalivakuutusasioiden oikaisumenettelyn toimivuutta ja kehittämistarpeita
on syytä huolellisesti selvittää ja arvioida
mahdollisuudet lisätä oikaisumenettelyssä ratkaistavien asioiden
määrää. Valiokunta ehdottaa
asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 2).