Yleistä
(1) Suuri valiokunta käsittelee tässä lausunnossaan valtioneuvoston komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2028-2034 koskevaksi EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi antamaa E-kirjettä (E 73/2025 vp) sekä erityisesti seuraavia siihen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia koskevia U-kirjelmiä (U 51/2025 vp, U 61/2025 vp, U 62/2025 vp, U 69/2025 vp, U 70/2025 vp, U 71/2025 vp, U 73/2025 vp ja U 74/2025 vp).
(2) Suuri valiokunta viittaa aiemmin antamiinsa lausuntoihin (SuVL 6/2025 vp ja SuVL 5/2024 vp /E 31/2024 vp) ja niissä esitettyihin kantoihin, jotka ovat monilta osin edelleen relevantteja, ja täydentää tällä lausunnolla aiemmin asiakokonaisuudesta antamaansa lausuntoa SuVL 11/2025 vp,.
(3) Suuri valiokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 1/2026 vp), hallintovaliokunnan (HaVL 27/2025 vp, HaVL 1/2026 vp, HaVL 2/2026 vp), lakivaliokunnan (LaV:n kannanotto 4.12.2025), maa- ja metsätalousvaliokunnan (MmVL 2/2026 vp, MmVL 3/2026 vp), sivistysvaliokunnan (SiVL 19/2025 vp, SiVL 1/2026 vp, SiVL 2/2026 vp), sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StVL 1/2026 vp) ja talousvaliokunnan (TaVL 3/2026 vp, TaVL 4/2026 vp) lausuntojen yksityiskohtaisempiin näkemyksiin rahoituskehyksestä ja esittää näiden pohjalta seuraavia huomioita.
(4) Suuri valiokunta toistaa aiemman kantansa (SuVL 11/2025 vp), että rahoituskehyksestä käytävät neuvottelut edellyttävät edelleen aktiivista ja määrätietoista vaikuttamista Suomen keskeisten tavoitteiden ja riittävän saannon varmistamiseksi.
(5) Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituskehyksen ja siihen liittyvien asetusehdotusten vaikutusten analyysiä Ahvenanmaan itsehallinnon näkökulmasta jatketaan neuvottelujen aikana sisältöjen täsmentyessä. Valiokunta toteaa, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä on ollut mahdollista, että jäsenvaltioilla on useita hallintoviranomaisia ja suunnitelmia jäsenvaltiota kohden. Tämä on ollut ratkaisu, joka on kunnioittanut Ahvenanmaan itsehallintoa ja joka on toiminut hyvin. Valiokunta korostaa, että tuleva monivuotinen rahoituskehys tulee laatia tavalla, joka kunnioittaa jäsenvaltioiden valtiosääntöoikeudellista järjestelmää ja on sopusoinnussa niiden itsehallinnollisten rakenteiden kanssa.
(6) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin ehdotettua rahoituskehyksen ja NRP-rakenteen uudistamista sekä niiden ehdollisuuden, tuloksellisuuden ja joustavuuden lisäämistä. Epävarmassa ja epävakaassa maailmassa EU:n rahoituskehyksen on rakenteeltaan voitava sopeutua myös odottamattomiin tilanteisiin.
(7) Monivuotisella rahoituskehyksellä on keskeinen rooli EU:n toiminnan ohjaamisessa, mikä korostaa nyt käynnissä olevan neuvotteluprosessin merkitystä unionin ja Suomen tulevaisuuden kannalta. Suuri valiokunta painottaa, että rahoituskehyksen on vahvistettava Euroopan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
(8) Suuri valiokunta korostaa, että rahoituskehyksen on mahdollistettava strategiset investoinnit kilpailukykyyn sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja ennen kaikkea luotava eurooppalaista lisäarvoa vahvistaen samalla Euroopan turvallisuutta ja resilienssiä. Valiokunta toistaa aiemman kantansa ja pitää rahoituskehyksen yleisiä poliittisia painopisteitä kannatettavina ja yhdensuuntaisina Suomen EU-avaintavoitteiden kanssa ja jakaa valtioneuvoston arvion EU-rahoituksen painopisteiden priorisoinnin välttämättömyydestä.
(9) Suuren valiokunnan aiempi kanta (SuVL 11/2026 vp) siitä, että EU:n turvallisuus- ja puolustusmenojen kasvu on geopoliittinen välttämättömyys ja rahoituskehyksen kokonaistasoa määriteltäessä nämä resurssit pitää turvata, on nyt keväällä 2026 entistä ajankohtaisempi ja tärkeämpi.
(10) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, että on välttämätöntä löytää taso, joka ei kasvattaisi Suomen maksutaakkaa kohtuuttomasti, mutta mahdollistaisi aidosti puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen ja turvaisi merkittävimpiä saantojamme, kuten maatalouden rahoituksen.
(11) Suuri valiokunta pitää maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin välttämättömänä, että Suomi tavoittelee yhteisen maatalouspolitiikan osalta mahdollisimman korkeaa saantoa, sillä luonnonolosuhteet ovat Suomessa epäedulliset verrattuna muihin jäsenvaltioihin. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan komission Suomelle esittämä maatalouden niin kutsuttu korvamerkitty rahoitus on riittämätön. (SuVL 11/2025 vp)
(12) Suuri valiokunta katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, millaisia vaikutuksia esitetyn kokonaistason laskemisella arvioidaan olevan EU:n ja Suomen poliittisten prioriteettien toteutumiseen sekä Suomen kokonaissaantoon. Suuri valiokunta korostaa, että Suomen turvallisuuspoliittisesti keskeinen asema itäisenä ulkorajavaltiona ja nettomaksajana edellyttää neuvotteluissa kehyskokonaisuuden erityisen huolellista arviointia, ja sen tulee näkyä neuvottelujen lopputuloksessa. Jos Suomelle ei pystytä rahoituskehyksiä koskevissa yhteisissä neuvotteluissa turvaamaan riittävää saantoa, on ratkaisua etsittävä kahdenvälisen rahoitusmallin (nk. kirjekuoren) kautta.
Unionin pelastuspalvelumekanismi (U 51/2025 vp)
(13) EU:n pelastuspalvelumekanismin uudistaminen on yksi EU:n varautumisunionistrategian avaintoimista. Ehdotuksella toimeenpannaan varautumisunionistrategian keskeisiä toimia siviili-sotilaalliseen yhteistyöhön, väestön varautumiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön liittyen. Asetuksen soveltamisala kattaa ihmisten, ympäristön, omaisuuden ja kulttuuriperinnön suojelun kaikenlaisilta luonnonkatastrofeilta ja ihmisen aiheuttamilta katastrofeilta.
(14) Hallintovaliokunta toteaa, että varautumisunionistrategiaa toimeenpanevan pelastuspalvelumekanismia koskevan asetuksen soveltamisala ei sisällä kansallisia osuuksia, vaan Suomen saanto riippuu osaltaan kansallisista päätöksistä sekä Suomen omasta aktiivisuudesta hakea mekanismin puitteissa rahoitusta. Suuri valiokunta nostaa erikoisvaliokuntien tavoin esille unionin kokonaisvaltaisen varautumisen merkityksen. EU:n kriisinkestävyys on osa strategista kilpailukykyä ja kykyä toimia itsenäisesti.
(15) Suuri valiokunta tukee pelastuspalvelumekanismia koskevan EU-lainsäädännön uudistamista. Koko yhteiskunnan kattavan lähestymistavan ja laajemman soveltamisalan huomioiminen on keskeistä, jotta voidaan entistä paremmin vastata muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja varautua laaja-alaisiin, pitkäkestoisiin ja samanaikaisiin kriiseihin, mukaan lukien aseelliset konfliktit, sota ja hybridiuhkatilanteet. Tämä vastaa varsin hyvin Suomen kokonaisturvallisuuden mallin mukaista varautumista.
(16) Suuri valiokunta korostaa, että EU-tason toimilla voidaan tukea ja täydentää kansallista varautumista erityisesti ennakoimattomissa tilanteissa. Vastuu kansallisen turvallisuuden, varautumisen ja pelastustoimen kehittämisestä on kuitenkin jäsenvaltioilla.
(17) Suuri valiokunta pitää hallintovaliokunnan tavoin tärkeänä, että pelastuspalvelumekanismilla vahvistetaan jäsenvaltioiden pelastustoiminnan ja väestön suojaamisen suorituskykyjä. Lisäksi on tavoiteltavaa, että rahoitusta voisi kohdentaa myös yhteiskunnan varautumiseen ja väestön kriisinkestävyyden vahvistamiseen, kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen ja huoltovarmuuden vahvistamiseen.
AgoraEU -ohjelma (U 61/2025 vp)
(18) Uusi AgoraEU -ohjelma kokoaa yhteen kulttuurille, audiovisuaaliselle alalle, uutismedialle sekä kansalaisyhteiskunnalle myönnettävän EU-rahoituksen. AgoraEU -ohjelma painottaa kansalaisten osallistumisen sekä kulttuuri- ja luovien alojen merkitystä EU:n arvoille ja tuo esiin media-, kulttuuri- ja luovien alojen merkityksen kestävälle talouskasvulle, kilpailukyvylle, innovaatioille, työllisyydelle sekä Euroopan pehmeälle vaikutusvallalle. Ohjelmaan sisältyvät toimialat toteuttavat tärkeää tehtävää maailmassa, jossa EU:n arvopohjaan kohdistuu sisäisiä ja ulkoisia paineita ja jossa kilpailu maailmanlaajuisten verkkoalustojen kanssa on kovaa, informaatiokanavat ovat pirstaleisia ja disinformaation tuottaminen on yhä vaivattomampaa.
(19) AgoraEU -ohjelma kytkee kulttuurin ja median aiempaa vahvemmin yhteiskunnalliseen kriisinkestävyyteen, yhteenkuuluvuuteen, kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyen etenkin sukupolvien väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen. Riippumattomalla, vapaalla ja itsenäisellä medialla on suuri merkitys AgoraEU -ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Asiantuntijakuulemisessa korostettiin, että AgoraEU -ohjelma luo uusia mahdollisuuksia nostaa Euroopan kilpailukykyä eurooppalaisen taide-, kulttuuri- ja luovien alojen sisällöntuotannon kautta ja että Suomella on merkittävät mahdollisuudet kasvattaa saantiaan AgoraEU -ohjelmasta hyödyntämällä erittäin korkealaatuista taide- ja kulttuurialan koulutustamme.
(20) Suuri valiokunta näkee AgoraEU -ohjelman keinona vahvistaa elinvoimaista kulttuuria ja vahvistaa siten yhä laajenevan EU:n palvelusektorin kilpailuedellytyksiä. Euroopan menestys perustuu inhimilliseen pääomaan. Samalla suuri valiokunta katsoo sivistysvaliokunnan tavoin, etteivät satsaukset kulttuuriin ole pois turvallisuudesta vaan tärkeä osa sitä ja henkistä kriisinkestävyyttä.
(21) Suuri valiokunta tukee sivistysvaliokunnan mukaisesti ohjelman painotuksia taiteen, kulttuurin ja median vapauden edistämiseksi ja korostaa valtioneuvoston kantaan kirjattua näkemystä siitä, että taiteen vapauden suojeluun liittyvien toimien näkyvyyttä ohjelman painopisteissä on syytä vahvistaa. Kulttuuri- ja luovien alojen käsite ei saa kaventua, ja niiden omaleimaisuus ja erityispiirteet on tarvetta säilyttää ohjelman sisällä.
(22) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, että pienten toimijoiden mahdollisuudet päästä ohjelman tukimuotojen piiriin ovat erittäin tärkeitä Suomen kaltaiselle pienelle kulttuuri- ja kielialueelle, myöskään MEDIA+ -toimintalinjassa tuen ei tule keskittyä vain suurimmille markkinoille tai yhtiöille.
(23) Lakivaliokunta pitää myönteisenä, että demokraattinen osallistuminen ja oikeusvaltioperiaate on nostettu nykyistä ohjelmakautta näkyvämmäksi painopisteeksi demokratia, kansalaiset, tasa-arvo, oikeuden ja arvot (CERV +) -toimintalinjan osalta. CERV-rahoitusohjelman jatko-osana AgoraEU-ohjelmaa varmistaa jatkuvuuden perusoikeus- ja demokratia-alan rahoitukseen EU-tasolla ja edistää perusoikeus- ja demokratiapolitiikan pitkäjänteistä kehitystyötä EU:ssa. Lakivaliokunta pitää myös hyvänä, että ohjelmasta voidaan kohdistaa rahoitusta esimerkiksi väkivallan ehkäisyyn ja torjuntaan, uhrien tukemiseen sekä muihin lakivaliokunnan toimialan kannalta merkityksellisiin kohteisiin. Kuluvalla ohjelmakaudella CERV-ohjelmassa yhtenä erityiskohderyhmänä ovat olleet nuoret, AgoraEU -ohjelmassa ei ole vastaavaa painotusta. Sivistysvaliokunnan tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että jatkoneuvotteluissa pyritään vaikuttamaan sen puolesta, että nuorten asemaa AgoraEU-ohjelman tavoitteissa ja painotuksissa vielä vahvistetaan.
(24) Suuri valiokunta katsoo erikoisvaliokuntien tavoin, että mahdollisuus tukea ohjelmasta sen eri toimintalinjojen mukaista kansallista yhteyspistetoimintaa tulee varmistaa myös jatkossa. Asiantuntijakuulemisessa nostettiin esille yhteispistetoiminnan suuri merkitys nuorisoalalle ja yleisesti Suomen kansallisen saannon turvaamiseksi ja vahvistamiseksi.
Erasmus+ -ohjelma (U 62/2025 vp)
(25) Erasmus+ -ohjelman tavoitteena säilyy eurooppalaisen yhteistyön edistäminen kaikilla koulutusasteilla, nuorisoalalla sekä urheilun ja liikunnan sektoreilla. Ohjelma tukee organisaatioiden kapasiteetin vahvistamista ja organisaatioiden välistä yhteiskehittämistä sekä yksilöiden henkilökohtaista ja ammatillista kasvua, kriittistä ajattelua, kriisinkestävyyttä, demokraattista osallistumista sekä eurooppalaisia arvoja, osallisuutta ja solidaarisuutta. Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on vastata aiempaa paremmin myös laajempiin EU-tavoitteisiin kuten kilpailukykyhaasteisiin ja yhteiskunnallisen kriisinkestävyyden kasvattamiseen. Euroopan solidaarisuusjoukot yhdistettäisiin Erasmus+ -ohjelmaan, jolloin ohjelma kattaisi myös vapaaehtoistoiminnan, nuorten solidaarisuustoiminnan ja humanitaarisen avun joukot.
(26) Suuri valiokunta katsoo, että Erasmus+ -ohjelma on merkittävä väline eurooppalaisen koulutusalueen ja samalla yhteisen Euroopan rakentamisessa. Ohjelma on ratkaisevassa roolissa korkeakoulujen kansainvälisten ohjelmien rahoittamisessa. Suomalaisesta näkökulmasta on tärkeää, että myös alueellisilla, pienillä ja erikoistuneilla korkeakouluilla on mahdollisuus osallistua ohjelmaan. Korkeakoulujen ohella myös ammatilliset oppilaitokset hyödyntävät Erasmus+ -ohjelmaa. Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että oikeusvaltioperiaate säilyy ohjelman keskeisenä toimintaperiaatteena.
(27) Suuri valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen, että osaamiseen ja koulutukseen panostaminen vahvistaa niin Euroopan kilpailukykyä kuin yhteiskuntien kriisinkestävyyttä mutta ennen kaikkea nuorten yhdenvertaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Suuri valiokunta pitää tärkeänä yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua Erasmus+-ohjelmaan riippumatta esimerkiksi sosioekonomisesta taustasta. Samoin suuri valiokunta yhtyy kantaan, että Erasmus+ -ohjelman säilyy jatkossakin itsenäisenä ja että ohjelman ytimenä oleva liikkuvuus on ohjelman keskeinen tavoite.
(28) Komission ehdotuksessa ei ole allokoitu rahoitusta eri sektoreille tai koulutusasteille kuten aiemmin. Asiantuntijakuulemisessa nostettiin esille erityisesti huoli nuorisosektorille korvamerkityn rahoituksen poistumisesta, sillä paikallisilla toimijoilla ja pienillä nuorisojärjestöillä on vaikeata pärjätä kilpailussa korkeakouluja tai oppilaitoksia vastaan. Suuri valiokunta toteaa valtioneuvoston tavoin, että tarkempi budjettiallokaatio olisi eduksi ohjelman toimeenpanolle ja ennakoitavuudelle, ja se turvaisi paremmin myös nuorisosektorin rahoituksen.
Perikles V -ohjelma (U 69/2025 vp)
(29) Perikles V -ohjelman tavoitteena on ehkäistä ja torjua rahanväärennystä ja siihen liittyviä petoksia, kyse on nykyisen Perikles IV -ohjelman jatkamisesta. Hallintovaliokunnan tavoin suuri valiokunta puoltaa ohjelman tavoitteita ja jatkoa.
(30) Euron suojaaminen rahanväärennykseltä tukee sisäisen turvallisuuden ydintehtävää (talousrikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta), ja toiminta on luonteeltaan rajat ylittävää, jolloin EU-tason koulutus ja viranomaisyhteistyö ovat perusteltuja. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että ohjelman tavoitteissa huomioidaan mahdollinen digitaalinen euro sekä tekoälyn kehityksen vaikutukset väärentämisuhkiin.
(31) Toisin kuin nykyisessä Perikles IV -ohjelmassa, komission ehdotuksessa ei asetustasolla määritellä yhteisrahoitusosuuden enimmäisprosenttia avustuskelpoisista kustannuksista, vaan yhteisrahoitusosuus määritellään vuotuisissa työohjelmissa. Suuri valiokunta katsoo, että rahoitusta koskevat säännöt tulisi määritellä asetuksessa selkeästi, jotta rahoitusehdot ovat mahdollisimman selkeät, vakaat ja riittävän ajoissa tiedossa.
Koheesiopolitiikan asetusehdotukset (U 70/2025 vp)
(32) Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja koheesiorahastoasetuksen tavoitteena on puuttua alueelliseen epätasapainoon ja edistää kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehitystä tukemalla uudistuksia ja investoimalla kaikkien EU:n alueiden ja kuntien sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä tehostamalla alueellista yhteistyötä. Euroopan sosiaalirahastolla (ESR) investoidaan ihmisiin ja heidän tulevaisuuteensa sekä varautumiseen Euroopassa. Ehdotuksessa otettaisiin huomioon nykyinen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ja esitetään konkreettisia vastauksia eurooppalaisten vaatimuksiin sosiaalisemmasta Euroopasta ja ihmisiin tehtävien investointien lisäämisestä Euroopan unionissa. ESR on EU:n keskeisin väline, jolla edistetään ja vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta eurooppalaisissa yhteiskunnissa. Ehdotukset täydentävät NRPP-asetuksen ja tuloksellisuusasetuksen muodostamaa kokonaisuutta ja täsmentävät niiden erityisedellytyksiä.
(33) Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikan välineet (EAKR, ESR+) ovat olleet tukemassa kasvua. Hallintovaliokunta korostaa kilpailukyvyn, työllisyyden, osaamisen kehittämisen ja elinvoiman edistämisen tärkeyttä, ja katsoo, että pitkäjänteistä kehittämistyötä tulee pystyä jatkamaan myös tulevalla kaudella. Suuri valiokunta toistaa aiemman kantansa, että Suomessa on edelleen tarvetta EU:n alue- ja rakennepolitiikalle (SuVL 11/2025 vp, SuVL 6/2025 vp).
(34) Interreg -ohjelma on perinteisesti ollut merkittävä Suomelle rajat ylittävän yhteistyön ja alueiden välisen yhteistyön rahoittajana. Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin Interreg-yhteistyön merkitystä erityisesti strategisesti merkittävällä arktisella ja Itämeren alueella mukaan lukien Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren molemmin puolin tehtävä yhteistyö.
(35) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston näkemystä etenkin kilpailukyvyn, työllisyyden, osaamisen ja elinvoiman edistämisen merkitystä koheesiopolitiikassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa lausunnossaan, että kansallisen suunnittelun yhtenäistäminen ei saa vaarantaa esimerkiksi ESR-rahoitukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja synergiaetujen tavoittelun rinnalla tulee säilyttää ESR-ohjelman painopiste työttömyyden, osaamisvajeen, työvoimapulan ja köyhyyden torjunnassa. Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta painottaa ESR-rahaston merkitystä osaamisen ja työelämän kehittämisessä sekä nuorten työelämätaitojen vahvistamisessa. Työelämän kehittäminen on välttämätöntä kilpailukyvyn ja kasvun varmistamiseksi, lisäksi työelämän toimivuus on olennainen osa kokonaisturvallisuutta. Suuri valiokunta tukee näitä tavoitteita sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistä ESR-rahaston läpileikkaavana toimena.
(36) Suuri valiokunta kannattaa erikoisvaliokuntien tavoin koheesiorahoituksen lisääntyviä synergiamahdollisuuksia. Rahastojen tavoitteet ja toimenpiteet muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla vahvistetaan laaja-alaisesti alueiden elinvoimaa. Toisaalta haasteena voi olla, miten eri rahastot ja niiden pakolliset vaatimukset sovitetaan yhteen, esimerkiksi vaatimus kanavoida kumppanuussuunnitelmista 14 prosenttia työelämän ja sosiaalisten oikeuksien edistämiseen. Asiantuntijakuulemisessa nostettiin esille myös riski, että sosiaalinen koheesio - työllisyys, osaaminen ja osallisuus - jää alisteiseksi kasvua ja suorituskykyä korostaville investoinneille. Maa- ja metsätalousvaliokunta nostaa lisäksi esille huolen siitä, että keskeiset maaseudun kehittämistoimenpiteet joutuvat jatkossa kilpailemaan rahoituksesta alueiden kehittämisen ja rajaturvallisuuden rahoituksen kanssa. Maaseudun elinvoimaisena säilyminen on huoltovarmuuden ohella osa Suomen ja EU:n kokonaisturvallisuutta.
(37) Suuri valiokunta korostaa erikoisvaliokuntien tavoin Suomen liittymissopimukseen perustuvan, vakavista ja pysyvistä haitoista kärsivän pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-erityisrahoituksen jatkon turvaamista. Suuri valiokunta painottaa, että EU:n alue- ja rakennepolitiikan tuen merkitys Suomessa harvaan asuttujen alueiden ja näillä alueilla toimivien yritysten kehittämisedellytyksille on ratkaisevan tärkeää.
(38) Erikoisvaliokuntien tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi tavoittelee EU-rahoitusta tulevalla rahoituskehyskaudella sulkeutuneen itärajan haittavaikutusten lieventämiseen (SuVL 11/2026 vp, SuVL 6/2025 vp, SuVL 5/2024 vp). Suomen on tärkeää tuoda jatkoneuvotteluissa esiin, että Suomen itäisten ulkorajamaakuntien elinvoimaisuus on turvallisuuskysymys koko EU:lle. Sulkeutuneen itärajan seurannaisvaikutukset aluekehittämisen lähtökohtiin ja aluetalouteen tuntuvat erityisen vakavalla tavalla itäisissä ulkorajamaakunnissa, mutta merkittäviä vaikutuksia on syntynyt myös muilla Suomen alueilla.
(39) Suuri valiokunta pitää edelleen keskeisenä koheesiorahoituksen sisällöllisen priorisoinnin välttämättömyyttä (SuVL 11/2025 vp, SuVL 6/2025 vp). Suomi on kannattanut EU:n rahoituskehyksen uudistamista ja johdonmukaisesti korostanut päällekkäisyyksien ja hallinnollisen taakan poistamista sekä EU-varojen suuntaamista vaikuttavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon vahvistamiseksi.
(40) Maakohtaiset suositukset ovat keskeisessä osassa määriteltäessä kumppanuussuunnitelmien toimenpiteitä. Aito kumppanuus tarkoittaa maakuntien, kaupunkien ja kuntien tiivistä osallistumista ohjelmien valmisteluun ja toimeenpanoon. Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin maakohtaisten suositusten ei-sitovaa luonnetta ja riittävää joustavuutta sekä selkeää toimivallan jakoa unionin ja jäsenvaltioiden välillä. Näin jäsenvaltioilla säilyy vahva rooli määriteltäessä kumppanuussuunnitelmien kansallisia ja alueellisia painopisteitä sekä niihin liittyviä uudistuksia ja investointeja. Myös suunnitelmien ja niiden toteuttamisen toimiviin seurantamekanismeihin pitää panostaa.
Globaali Eurooppa -rahoitusohjelma (U 71/2026 vp)
(41) Komissio ehdottaa nykyisten EU:n ulkosuhderahoitusvälineiden yhdistämistä yhdeksi EU:n ulkosuhderahoituksen kokonaisuudeksi kattaen kehitysavun, laajentumisen, humanitaarisen avun ja kriisitoimet. Tavoitteena on ulkosuhderahoituksen yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen niin, että EU pystyy vastaamaan aiempaa paremmin muuttuvan geopoliittisen toimintaympäristön haasteisiin, edistämään ulkopoliittisia tavoitteita ja strategisia etuja maailmanlaajuisesti ja tukemaan kestävää kehitystä kumppanimaissa. Välineellä pyrittäisiin strategisempaan ja vaikuttavampaan sekä arvopohjaiseen lähestymistapaan laajentumisessa ja kumppanuuksissa EU:n keskeisten etujen edistämiseksi.
(42) Globaalin vastakkainasettelun ja kiristyneen suurvaltakilpailun maailmassa EU:n ulkosuhteiden hoito on erittäin tärkeää. Unionin kyky vastata talouden saralla globaaliin kilpailuun on keskeinen tekijä EU:n globaalin aseman ja painoarvon kehityksen kannalta. Keskeisten kilpailijoiden mittavat tukitoimet, globaalit infrastruktuurihankkeet ja protektionismin kasvu vaikuttavat keskeisesti EU:n asemaan ja kykyyn solmia taloudellisia ja poliittisia, molemminpuolisesti hyödyttäviä kumppanuuksia eri mantereilla.
(43) Suuri valiokunta katsoo, että EU:lla on oltava riittävä ulkosuhderahoitus, joka on linjassa EU:n ulkopoliittisten prioriteettien kanssa ja joka toimii vaikuttamisen välineenä EU:n ulkopolitiikassa. Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin keskeisenä, että Globaali Eurooppa -välineen toimeenpanoa ohjaavat unionin keskeiset arvot ja periaatteet, kuten demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja sukupuolten tasa-arvo sekä tuki monenkeskiselle järjestelmälle ja kansalaisyhteiskunnalle. Valiokunta tukee sukupuolten tasa-arvon läpileikkaavuutta ohjelman toimeenpanossa ja pitää tärkeänä neuvoston tiedonsaantia ja osallistumista päätöksentekoon.
(44) Ulkoasiainvaliokunta toteaa monivuotisen rahoituskehyksen määrittävän merkittävällä tavalla EU:n resursseja ja kykyä vastata globaalin toimintaympäristön haasteisiin sekä niiden mukanaan tuomiin odotuksiin, mikä alleviivaavaa tarvetta EU-rahoituksen painopisteiden priorisointiin.
(45) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin tavoitetta tiivistää EU:n sisäisen ja ulkoisen toiminnan yhteyttä, ja vahvistaa siten EU:n kilpailukykyä, taloudellista turvallisuutta ja strategista autonomiaa muun muassa toimitusketjujen monipuolistamisella, kestävyydellä sekä vähentämällä EU:n kriittisiä riippuvuuksia. Samalla tulee varmistaa, että Globaali Eurooppa -väline vahvistaa unionin ulkoista toimintakykyä ja vaikutusvaltaa sekä tukee laaja-alaisesti unionin turvallisuutta ja muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta koskevia tavoitteita. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nostettiin esiin riittävän ohjelmoimattoman osuuden ylläpitäminen Globaali Eurooppa -välineen sekä maantieteellisissä että globaalipilarissa esimerkiksi rauhanaloitteiden ja varhaisen siviilipuolen konfliktinhallintapyrkimyksien mahdollistamiseksi.
(46) Unionin ulkosuhdetoimien painopistettä on siirretty perinteisestä kehitysyhteistyöstä molempia osapuolia hyödyttäviin kumppanuuksiin, joilla on selkeä kytkentä unionin strategisiin intresseihin. Suuri valiokunta katsoo, että jyrkästä rahoittaja-avunsaaja ajattelusta ja haitallisista apuriippuvuuksista on kestävän kehityksen näkökulmastakin perusteltua pyrkiä kohti tasa-arvoisempia ja tehokkaampia kehityskumppanuuksia. EU-toimien merkittävyys korostuu niukempien resurssien tilanteessa, kun monet jäsenvaltiot ja myös moni EU:n keskeinen kumppani on leikannut kehitysrahoitustaan. Rahallisten panostusten ohella on tärkeää, että EU ja sen jäsenmaat parantaisivat kehitysyhteistyön koordinaatiota.
(47) Ulkoasiainvaliokunnan tavoin suuri valiokunta muistuttaa, että pitkäaikainen kehitysyhteistyö on usein EU:n strategisten intressien mukaista, sillä sitä kautta rakennetaan pohjaa vakaille yhteiskunnille, vähennetään köyhyyttä, ennaltaehkäistään konfliktien eskalaatiota ja hallitsematonta muuttoliikettä. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, että Globaali Eurooppa -välineen pitää huomioida EU:n sitoutuminen globaaleihin viitekehyksiin, kuten kestävän kehityksen tavoitteisiin (Agenda 2030).
(48) Suuri valiokunta toteaa ulkoasiainvaliokunnan tavoin, että ulkosuhderahoituksen joustavuutta tulee lisätä hallitusti niin, että samalla huolehditaan EU:n profiilista luotettavana ja pitkäjänteisenä kumppanina, sillä se on ollut erityispiirre, joka on erottanut EU:n monista muista toimijoista. Jos välineen mahdollistamaa resurssien uudelleenjakoa tehdään usein ja nimenomaan EU:n strategisten intressien näkökulmasta, ennakoitavuus kumppanien näkökulmasta voi heikentyä. Suuri valiokunta toteaa lisäksi, että ulkosuhderahoituksen joustavuuden lisäämisessä on huolehdittava jäsenvaltioille kuuluvasta toimivallasta suhteessa komissioon.
(49) Valiokunta korostaa asiantuntijakuulemisessa esitettyä huolta, että konkreettisten tavoiterahoitusosuuksien poistaminen esimerkiksi tasa-arvoon, ilmastoon ja inhimilliseen kehitykseen liittyen voivat tosiasiallisesti heikentää rahoitusta näiltä osin merkittävästi. Rahoituksen toteutumisen seuranta on siten keskeisessä roolissa. Suuri valiokunta muistuttaa, että Suomen pitkä linja kehityspolitiikassa on korostanut sukupuolten välistä tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia, ja tästä linjasta on hyvä pitää kiinni myös tulevassa EU:n ulkosuhderahoituksessa.
(50) EU:n humanitaarinen apu on myös osa Globaali Eurooppa-välinettä. Suuri valiokunta muistuttaa ulkoasiainvaliokunnan tavoin humanitaarisen toiminnan nojaavan kansainvälisesti sovittuihin hyvän humanitaarisen avun periaatteisiin. Apua annetaan vain yksinomaan tarpeeseen perustuen - ei poliittisista, sotilaallisista tai taloudellisista syistä.
(51) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin komission tavoitetta turvata riittävä rahoitus EU:n ehdokas- ja potentiaalisille ehdokasmaille, jotta EU:lla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset tukea niiden EU-lähentymistä ja sen edellyttämiä uudistuksia. Ulkoasiainvaliokunnan tavoin suuri valiokunta muistuttaa laajentumisen merkityksestä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Rahoituskehyksessä ei suoraan valmistauduta uusien jäsenmaiden liittymiseen, mikä saattaa heikentää laajentumispolitiikan uskottavuutta. Laajentumisprosessi ei hyödytä vain hakijamaita, vaan kyse on EU:n omasta strategisesta intressistä, turvallisuuspolitiikan keinosta ja työkalusta padota Venäjän vaikutusvallan kasvua EU:n lähialueilla sekä lisätä vakautta.
(52) Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että rahoitus on olennainen tekijä EU:n kyvyssä uskottavasti edistää laajentumista ja vastata kiristyneeseen kilpailuun. Suuri valiokunta korostaa, että ehdokasmaille kohdennettava, jäsenyyttä edeltävä rahoitus toimii kannustimena pitkäjänteisille uudistustyölle ja reformien kestävälle toimeenpanolle, ja se pitää sitoa tiukasti jäsenyyden ehtoihin, edistymiseen keskeisissä kysymyksissä ja yhdenmukaisuuteen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.
(53) Ulkoasiainvaliokunnan tavoin suuri valiokunta pitää tietoja rahoituksen suuntaamisesta kumppanimaiden kriisinkestävyyden, turvallisuuden ja hyvän hallinnon vahvistamiseen perusteltuina. Suuri valiokunta korostaa, että keskeistä Globaali Eurooppa -välineen toimeenpanon ohjaamisessa on EU:n keskeisten arvojen ja periaatteiden, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon sekä tuki monenkeskiselle järjestelmälle ja kansalaisyhteiskunnalle.
(54) Suuri valiokunta pitää perusteltuna, että Globaali Eurooppa -välineessä painottuvat EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen ja turvallisuus- ja geopoliittiset intressit. Samanaikaisesti olisi kuitenkin hyvä pohtia pitkän aikavälin strategiaa, joka huomioisi unionin vahvuudet ja heikkoudet suhteessa keskeisiin strategisiin kilpailijoihin ja näiden käytössä oleviin resursseihin ja työkaluihin.
(55) Globaali Eurooppa -välineen kautta hallinnoitaisiin myös Ukrainan tukea, vaikka Ukraina-tuki säilyy erillisenä varauksena rahoituskehyksen ulkopuolella. Ukrainan jäsenyysprosessiin liittyvät erityiset geopoliittiset tavoitteet ja sodan ja rauhanneuvotteluprosessin aiheuttamat paineet jäsenyyden aikataululle. Ukrainan sitoutumisella jäsenyysprosessiin on merkittävä turvallisuuspoliittinen merkitys, mikä liittyy myös Ukrainan sisäiseen kehitykseen ja sodanjälkeiseen toipumiseen liittyviin uhkaskenaarioihin. Jäsenyysprosessi voi laaja-alaisesti tukea Ukrainan positiivista kehitystä ja vakautta.
(56) Rahoituskehysehdotuksen tavoitteena on Ukrainan pitkäaikainen tukeminen EU:n liittymisprosessista aina jälleenrakennukseen asti. Ukrainan tukeen sisältyisi sekä avustuksia että lainoja. Suuri valiokunta toistaa kantansa, että Suomen on syytä olla avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi (SuVL 2/2025 vp, SuVL 6/2025 vp).
(57) Suuri valiokunta pitää ulkoasiainvaliokunnan tavoin tärkeänä, että EU sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista. Ukrainan tukeminen on EU:n keskeinen turvallisuuspoliittinen tehtävänä, kyse on yhteisestä investoinnista Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen. EU:n rooli ja vastuu Ukrainan tukemisessa on kasvamaan päin, ja tärkeintä on varmistaa Ukraina-tuen riittävyys ja pitkäjänteisyys sekä rakentaa uskottava polku EU-lähentymisen etenemiseksi. Myös yllätyksellisiin rahoitustarpeisiin on syytä varautua. Lyhyen aikavälin tärkein asia on Ukrainalle annettavan aseavun riittävyys ja sen kestävän rahoituksen varmistaminen.
(58) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja tukee Euroopan rauhanrahaston kasvattamista erityisesti Ukrainan sotilaallisen tuen vahvistamiseksi sekä jäsenvaltioiden välisen taakanjaon tasapainottamiseksi.
Horisontti Eurooppa -ohjelma (U 73/2025 vp)
(59) Yksinkertaistetun ja uudelleenkohdennetun Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja tieteellisteknologista perustaa sekä vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin huipputason tutkimuksen ja innovoinnin avulla. Ohjelma on itsenäinen puiteohjelma, mutta sillä on tiivis kytkös kilpailukykyrahastoon erityisesti kilpailukykyä ja yhteiskuntaa koskevan II pilarin osalta. Talousvaliokunnan tavoin suuri valiokunta painottaa kilpailukykyrahaston ja Horisontti Eurooppa -ohjelman tiivistä kytkemistä.
(60) Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteena on edistää tieteellisen vapauden ja avoimuuden perusarvoja, kasvattaa Euroopan erinomaista tietopohjaa, parantaa tutkijauria, houkutella parhaita tutkijoita Euroopasta ja sen ulkopuolelta, saada julkiset ja yksityiset investoinnit liikkeelle, lisätä innovointiin kohdistuvia investointeja, hyödyntää EU-rahoituksen potentiaalia riskien vähentämiseen ja suurempien investointimahdollisuuksien avaamiseen sekä keskittää investoinnit EU:n strategisiin painopisteisiin, kuten sisämarkkinoihin, puhtaaseen siirtymään, hiilestä irtautumiseen, kiertotalouteen, digitalisointiin, turvallisuuteen, kestokykyyn ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Nykyinen Horisontti-ohjelma on Suomen näkökulmasta ollut menestys, rahoitusta on saatu 2,8 prosentin edestä. Tuen saajien joukossa on ollut korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ohella julkista sektoria muun muassa viranomaisia ja kuntia sekä yritysmaailmaa pk-yrityksistä suuryrityksiin.
(61) Suuri valiokunta yhtyy talousvaliokunnan huomioon, että Suomen kannassa tuodaan hyvin esiin murrosteknologioiden kehittämisen tärkeys talouden kasvun ja tuottavuuden ajureina ja korostetaan esimerkiksi tekoälyratkaisujen, kvantti- ja suurteholaskennan, siruteknologian ja 6G-teknologian keskeistä merkitystä EU:n kilpailukyvyn kannalta. Suuri valiokunta toteaa, että jo tässä vaiheessa on huomioitava Suomessa sijaitsevan LUMI-tekoälytehtaan jatkotoiminnan edellytysten turvaaminen.
(62) Valtioneuvoston kirjelmä käsittää myös Euratom-ohjelman ja Ignalina-ohjelman sekä yditurvallisuusyhteistyön ja käytöstäpoiston välineen. Asiantuntijakuulemisessa kannatettiin ohjelman jatkoa ja tuotiin esille, että suomalaiset yritykset ovat hyötyneet aiemmasta Euratom-rahoituksesta hankkeiden ja tutkimusorganisaatioiden osaamisen karttumisen kautta.
(63) Suuri valiokunta näkee Horisontti Eurooppa -ohjelman keskeisenä välineenä kehittää eurooppalaista tiedettä, politiikkarelevanttia tiedontuotantoa ja innovaatiotoimintaa 2030-luvulle siirryttäessä. Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää tutkimus- ja yritystoimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä. Suuri valiokunta pitää erikoisvaliokuntien tavoin ratkaisevan tärkeänä, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus perustuu jatkossakin avoimeen kilpailuun, jossa rahoituksen jakoperusteena on korkea laatu.
(64) Suuri valiokunta korostaa Suomen vaikuttamisessa tutkimustulosten ja innovaatioiden pilotointiin, skaalaamiseen ja kaupallistamiseen liittyviä näkökulmia. On tärkeää huolehtia koko TKI-ketjun rahoittamisesta. Tähän vastataan nyt Horisontti Eurooppa -ohjelman ja kilpailukykyrahaston tiiviillä yhteydellä. Näin rahoitusohjelmista tulee aiempaa selkeämpi ja vaikuttavampi kokonaisuus, ja samalla varmistetaan, että unionin TKI-panostukset kohdentuvat optimaalisesti EU:n keskeisiin prioriteetteihin eli kilpailukykyyn ja puolustuksen vahvistamiseen. Horisontti Eurooppa -ohjelma mahdollistaa myös kaksikäyttötutkimuksen rahoituksen, samalla kun puolustustutkimusta rahoitetaan kilpailukykyrahastosta.
(65) Suuri valiokunta kiinnittää huomiota talousvaliokunnan lausunnossa esitettyyn näkemyksen siitä, että Suomen kannassa pitää todeta selkeästi, että Tutkimus- ja innovaationeuvoston alkuvuonna 2026 julkaisemat strategiset TKI-valinnat ohjaavat Suomen kantoja ja vaikuttamistyötä EU:n tulevaa rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa.
(66) Tutkimussektorilla on tärkeä turvata tieteen vapaus ja tutkijoiden mahdollisuus valita tutkimusaiheensa itsenäisesti. Ne ovat tulevaisuuden innovaatioiden edellytys ja sivistysvaltion perusta. Tällä vahvistetaan myös tutkijaurien houkuttelevuutta Euroopassa. Innovaatioiden synty vaatii monialaista, pitkäjänteistä ja usein yllättävää tiedon kumuloitumista. Rahoitus- ja yhteistyökilpailussa menestyminen edellyttää kansalliselta tieteeltä ja tutkimukselta korkeaa tasoa, jonka saavuttamista puolestaan edesauttaa riittävä kansallinen rahoitus. Tutkimukseen, innovaatioihin ja koulutukseen panostaminen on tärkeää niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta.
Kilpailukykyrahasto (U 74/2025 vp)
(67) Uusi kilpailukykyrahasto yhdistää useita nykykehyksen ohjelmia, kuten Horisontti Eurooppa, InvestEU, Digitaalinen Eurooppa, CEF-digirahoitus, Euroopan puolustusrahasto, tuleva Euroopan puolustusteollisuusohjelma EDIP, Euroopan avaruusohjelma, LIFE-ohjelma, EU4Health -ohjelma, yhteisen kehyksen alle ja kattaa kaikki rahoitusmuodot avustuksista pääomainstrumentteihin. Rahaston yleisenä tavoitteena olisi vahvistaa Euroopan kilpailukykyä, erityisesti strategisilla aloilla ja EU:lle kriittisissä teknologioissa koko rahoituksen elinkaaren ajan. Teollisuuspoliittisten tavoitteiden ohella se pyrkii vahvistamaan Euroopan puolustusta.
(68) Strategista kilpailukykyä tukevien ohjelmien yhdistäminen yhdeksi laajaksi kokonaisuudeksi voi parhaimmillaan tehostaa EU-rahoitusta, kun estetään EU varojen pirstaloituminen useisiin päällekkäisiin ohjelmiin. Samalla pitää huolehtia siitä, että rahoitus kohdennetaan strategisesti keskeisille aloille. Talousvaliokunnan tavoin suuri valiokunta painottaa kilpailukykyrahaston ja Horisontti Eurooppa -ohjelman tiivistä kytkemistä. Näin mahdollistetaan selkeämpi ja vaikuttavampi kokonaisuus, mahdollistetaan rahoitus aina tutkimusvaiheesta markkinoille pääsyyn asti ja ehkäistään innovaatioiden siirtymistä Euroopan ulkopuolelle.
(69) Suuri valiokunta toistaa aiemman kantansa, että tulevalla rahoituskehyskaudella tulee suunnata enemmän rahoitusta tutkimukseen, innovaatioihin ja osaamiseen EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi (SuVL 11/2026 vp, SuVL 5/2024 vp, SuVL 6/2025 vp). Tutkimusten mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset sekä digitalouden investoinnit ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi EU-rahoituksen käyttökohteiksi kasvun ja kilpailukyvyn kannalta.
(70) Suuri valiokunta pitää talousvaliokunnan tavoin erittäin tärkeänä, että kilpailukykyrahaston rahoituksen lähtökohtana ovat avoin kilpailu ja hankkeiden korkea laatu. Näin rahoitus tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa ja houkuttelee myös yksityisiä investointeja. Talousvaliokunta korostaa myös, että EU:n globaalia kilpailukykyä ja talouden tuottavuutta voidaan parantaa kilpailukykyrahaston avulla vain, jos rahoitus kohdennetaan parhaille hankkeille.
(71) Erikoisvaliokuntien tavoin suuri valiokunta pitää hyvänä, että kilpailukykyrahaston tuella voidaan edistää investointeja tulevaisuuden kannalta keskeisiin murrosteknologioihin, kuten avaruusteknologiaan, tekoälyyn ja kvanttiteknologiaan. Murrosteknologioita tulisi kehittää EU:ssa entistä strategisemmin niiden koko potentiaalin hyödyntämiseksi datavetoisen talouden kehityksessä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että jatkoneuvotteluissa muiden murrosteknologioiden ohella korostetaan bioteknologioiden ja terveysteknologioiden keskeistä merkitystä EU:n kilpailukyvyn ja talouden tuottavuuden mahdollistajina. Suuri valiokunta korostaa, että monilla murrosteknologioilla on myös turvallisuuspoliittista merkitystä (SuVL 11/2025 vp, SuVL 3/2024 vp, SuVL 6/2025 vp). Kehittyneen bioteknologian ja terveysteknologian avulla voidaan myös vähentää EU:n ulkoisia riippuvuuksia sekä vahvistaa huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta unionin alueella.
(72) Suuri valiokunta tukee talousvaliokunnan ja asiantuntijoiden tavoin uutta EU Tech Frontrunners -instrumenttia, joka perustuu suomalaiseen veturimalliin. Ehdotettu malli avaa pk-yrityksille, startupyrityksille ja kasvuyrityksille mahdollisuuksia toimia osana suurempaa ekosysteemiä ja saada toiminnalleen rahoitusta kilpailukykyrahastosta.
(73) Suomen ennakkovaikuttamistavoitteiden mukaisesti tulevassa rahoituskehyksessä panostetaan puolustuksen ja kriisivarautumisen rahoitukseen. Suuri valiokunta toistaa näkemyksensä, että Euroopan puolustuskyvyn vahvistaminen on tulevalla rahoituskehyskaudella aivan keskeinen tehtävä (SuVL 11/2025 vp, SuVL 6/2025 vp). Euroopan kilpailukykyrahasto kokoaa yhteen muun muassa Euroopan puolustusrahaston, puolustusteollisuusohjelman, puolustusinnovaatio-ohjelman ja kriittisiin raaka-aineisiin liittyvät toimet. Kilpailukykyrahastosta rahoitettaisiin erityisesti projekteja, jotka pyrkivät vahvistamaan Euroopan puolustusteollista ja teknologista pohjaa. Puolustuksen ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden ja siten EU:n oman teknologisen suvereniteetin vahvistamisessa on edettävä nopeasti erityisesti Venäjän muodostamaan pitkäaikaiseen uhkaan vastaamiseksi. Samalla on huolehdittava, että yhteisten suorituskykyjen kehittäminen ja rakentaminen perustuu jäsenvaltioiden asevoimien suorituskykytarpeisiin.
(74) Suuri valiokunta kannattaa talousvaliokunnan tavoin avaruuteen liittyvien kyvykkyyksien kokoamista samaan politiikkaikkunaan resilienssin, turvallisuuden ja puolustuksen kehittämisen kanssa. Talousvaliokunta pitää erityisen tärkeänä, että myös pk-yritykset sekä startup- ja kasvuyritykset voivat hyödyntää kilpailukykyrahastoa puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöteknologioiden kehittämistä koskevissa hankkeissa. Suuri valiokunta pitää talousvaliokunnan tavoin tärkeänä, että Suomi tekee vahvaa vaikuttamistyötä eri foorumeilla puolustusmarkkinoiden avaamiseksi ja puolustusalan sisämarkkinoiden vahvistamiseksi.
(75) Kilpailukykyrahaston toimin on tarkoitus edistää myös energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden integrointia, energian varastointia ja digitalisaatiota nykyisen LIFE-ohjelman tavoin. EU:n tulee olla vahva kansainvälisessä kilpailussa puhtaan siirtymän investoinneista ilman, että sisämarkkinoiden toimivuus heikentyy. Maa- ja metsätalous ovat energiaintensiiviä sektoreita. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tärkeänä kohdentaa rahoitusta myös maa- ja metsätalouden energiatehokkuutta edistäville investoinneille, kuten uusiutuvan energian tuotantoon, energian varastointiin ja tuotantoprosessien tehostamiseen. Kilpailukykyrahastolla vahvistetaan ja edelleen kehitetään myös EU:n globaalia johtajuutta kierto- ja biotaloudessa sekä biopohjaisissa ratkaisuissa. Biotalous on Suomelle tärkeä kansantalouden osa. Asiantuntijakuulemisessa nostettiin esille myös bioteknologia Suomen kannalta tärkeänä murrosteknologiana. Maa- ja metsätalousvaliokunta on lisäksi nostanut lausunnossaan esille eurooppalaisen valkuaistuotannon rakentamisen osana kilpailukykyä ja kestävyystavoitteita kuin myös kriisinsietokykyä ja strategista autonomiaa.
(76) Suuri valiokunta yhtyy talousvaliokunnan näkemykseen, että Suomen tulee aktiivisesti pyrkiä huolehtimaan siitä, että komission ehdotuksen tavoitteet toteutetaan laatuun ja avoimeen kilpailuun perustuvin keinoin ja että rahoitus jakautuu eri politiikkaikkunoihin ja politiikkaikkunoiden sisällä tavalla, joka edistää optimaalisesti EU:n kilpailukykyä ja talouden tuottavuutta. Samoin suuri valiokunta kiinnittää huomiota maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin komission laajaan ja osin epätarkkaan ehdotukseen säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirrosta. Jatkovalmisteluissa tulee kiinnittää huomiota komissiolle ehdotetun säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirron tarkoituksenmukaisuuteen, laajuuteen ja oikeasuhtaisuuteen.
Lopuksi
(77) Suuri valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto pitää eduskunnan hyvin tietoisena neuvotteluiden etenemisestä ja tuo tarvittavat jatkokirjelmät eduskunnan käsiteltäväksi hyvissä ajoin siten, että eduskunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa Suomen neuvottelukantoihin.