(1) Suuri valiokunta käsittelee jatkokirjelmää kestävyysraportointidirektiivin ja yritysvastuudirektiivin yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan vähentämisestä tilanteessa, jossa toimielintenvälinen sopu muutoksista on saatu aikaan 8.12.2025 niin kutsutuissa kolmikantaneuvotteluissa. Coreperin on tarkoitus käsitellä asiaa keskiviikkona 10.12.2025, jolloin puheenjohtajamaan tavoitteena on saada määräenemmistön tuki saavutetulle neuvottelutulokselle. 

(2) Suuri valiokunta pitää valitettavana sitä, että valtioneuvoston jatkokirjelmä on saapunut eduskuntaan niin myöhäisessä vaiheessa, että kyse on todennäköisesti enää lähinnä lopputuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Suuri valiokunta on jo aiemmin käsitellessään samaa ehdotusta muistuttanut valtioneuvostoa perustuslain 96 §:n mukaisesta velvollisuudesta saattaa U-asiat eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä eduskunnan kannan määrittelyä varten siten, että eduskunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa Suomen kantaan, eikä sitä aseteta jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen (SuVP 23/2025 vp, 25.04.2025).  

(3) Suuri valiokunta toteaa, että neuvottelut lainsäädännön yksinkertaistamispaketeista (ns. omnibusit) ovat yleisemminkin edenneet sellaisella aikataululla, joka on tehnyt asioiden asianmukaisen käsittelyn eduskunnassa ajoittain vaikeaksi. Suuri valiokunta kiinnittää myös talousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan (TaVL 49/2025 vp ja YmVL 28/2025 vp) tavoin kriittistä huomiota nyt tarkasteltavana olevan ehdotuksen vaikutusarvioinnin puutteeseen. 

(4) Suuri valiokunta pitää EU-sääntelyn yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä tärkeänä EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta. Velvoitteiden harkittu yksinkertaistaminen voi onnistuessaan helpottaa yritysten keskeisten kestävyysvaikutusten tunnistamista ja siten tukea kestävän liiketoiminnan kehittämistyötä. Suuri valiokunta katsoo, että yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä tulisi tehdä tavalla, joka ei vaaranna keskeisiä sääntelyn alkuperäisiä tavoitteita. Lisäksi suuri valiokunta kiinnittää talousvaliokunnan tavoin huomiota sääntelyn johdonmukaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja pitkäjänteisyyteen. 

(5) Yksinkertaistamisehdotuksen keskeinen osa koskee kestävyysraportointi- ja yritysvastuudirektiivien soveltamisalan rajaamista. Saavutetun kolmikantasovun mukaan kestävyysraportointi koskisi yrityksiä ja konserneja, joiden palveluksessa on yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 450 miljoona euroa. Yritysvastuudirektiivin osalta vastaavat soveltamisalan raja-arvot olisivat 5000 työntekijää ja 1500 miljoonan euron liikevaihto.  

(6) Suuri valiokunta pitää talousvaliokunnan tavoin näitä muutoksia huomattavina. Kun voimassa olevan sääntelyn piiriin kuuluu kestävyysraportointidirektiivin osalta Suomessa noin 1300 yritystä ja yritysvastuudirektiivin osalta noin 130 yritystä, muutosten myötä yritysten määrä laskisi kestävyysraportoinnin osalta noin 130 yritykseen ja yritysvastuudirektiivin osalta noin 30 yritykseen.  

(7) Suuri valiokunta kantaa ympäristövaliokunnan tavoin huolta siitä, miten muutokset vaikuttavat vastuullisesti jo toimivien suomalaisten yritysten suhteelliseen kilpailuetuun. Monet yritykset ovat jo tehneet investointeja ja linjanneet toimintatapojaan vapaaehtoisen kansainvälisen kehyksen ja voimassa olevan EU-sääntelyn mukaiseksi ja muutosehdotus helpottaa erityisesti hitaammin toimineiden yritysten asemaa. Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että sen saaman selvityksen perusteella suomalaisten yritysten suhteellisen kilpailuedun kannalta olisi perusteltua, että soveltamisalaa rajattaisiin maltillisesti. Toimivan raportoinnin voidaan nähdä antavan monille suomalaisyrityksille suhteellisen kilpailuedun. 

(8) Kolmikantasovun mukainen lopputulos merkitsisi ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevien säännösten poistamista yritysvastuudirektiivistä. Suuri valiokunta arvioi talousvaliokunnan tavoin, että sääntelyn säilyminen direktiivissä olisi kannatettavaa ottaen huomioon suomalaisten yritysten edelläkävijyys ilmastotoimissa ja yhtäläisten kilpailuedellytysten turvaaminen. Suuri valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että valtioneuvosto arvioi kirjelmässään, että yritysten velvoitteiden vähentäminen voisi painottaa ilmastotyön kustannuksia aiempaa enemmän julkisen rahoituksen varaan. Suuri valiokunta pitää ympäristövaliokunnan tavoin tärkeänä, että yritykset jatkavat määrätietoista työtään ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi kehittäen liiketoimintaansa vähäpäästöisemmäksi ja vähemmän luonnonvaroja kuluttavaksi. Siirtymää kestävään talouteen ilmastotavoitteineen ei saavuteta ilman yritysten toimia. Hallinnollisen taakan harkittu keventäminen ja sääntelyn selkeys helpottavat yritysten kestävyystyön tekemistä käytännössä. 

(9) Komissio ehdotti yritysvastuudirektiivin muuttamista myös siten, että haitallisten vaikutusten arvioiminen rajattaisiin lähtökohtaisesti vain yrityksen tytäryrityksiin ja suoriin liikekumppaneihin. Kolmikantaneuvotteluissa saavutettu ratkaisu haitallisten vaikutusten arvioimisen kannalta on Euroopan parlamentin kannan mukainen ja saadun selvityksen mukaan riskiperusteisen lähestymistavan osalta kattavin. Haitallisten vaikutusten selvittäminen ei rajoittuisi suoriin liikekumppaneihin. Yleinen selvitystyö olisi tehtävä koko arvoketjussa ja perusteellinen arvio niillä aloilla, joilla haitallisia vaikutuksia esiintyy todennäköisimmin ja vakavimpina. Suuri valiokunta pitää riskiperusteista lähestymistapaa kannatettavana. Suuri valiokunta pitää talousvaliokunnan tavoin tärkeänä varmistaa, että sääntely on yhteensopivaa YK:n ja OECD:n tasolla laadittujen raportointia koskevien standardien ja riskiperusteisuuden lähtökohdan kanssa. 

(10) Suuri valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että raportointivelvollisten yritysten rajaaminen vähentää rahoittajille ja sijoittajille saatavilla olevia tietoja yritysten kestävyydestä ja kestävyysseikkoihin liittyvistä taloudellisista riskeistä. Yritysten rahoittajat ja sijoittajat tulevat soveltamisalarajauksesta riippumatta tarvitsemaan tietoa yrityksen kestävyysvaikutuksista sekä finanssialaa koskevan sääntelyn vuoksi että asettamiensa rahoitustoiminnan kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi ja kestävän rahoituksen tuotteiden tarjoamiseksi. Talousvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että nyt tehtävät muutokset saattavat aiheuttaa tarvetta tarkastella uudelleen myös finanssialaa koskevia velvoitteita. 

(11) Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien tavoin valtioneuvoston arvioon siitä, että asiassa olisi oikeusvarmuuden näkökulmasta tärkeää saada hyväksyttävä neuvottelutulos mahdollisimman pian. Kun muutoksia nyt tehdään huomattavan nopeasti ilman vaikutusarvioita, suuri valiokunta pitää ympäristövaliokunnan tavoin tärkeänä, että muutosten vaikutuksia seurataan huolellisesti ja pyritään varmistumaan siitä, että sääntely tukee käytännössä kestävän kasvun edellytyksiä. Yritysvastuusääntelyn harmonisointi EU-tasolla on lähtökohtaisesti tärkeää yritysten yhdenmukaisen toimintaympäristön takaamiseksi. Kansalliset poikkeamat johtaisivat yhtenäisen sääntelyn pirstoutumiseen ja siitä seuraavaan hallinnollisen taakan kasvuun.