Suurella valiokunnalla ei ole huomauttamista ehdotuksen jatkoneuvotteluja koskevaan valtioneuvoston toimintalinjaan. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi toiminnallaan tukee tasapainoisen neuvotteluratkaisun aikaansaamista. Suuri valiokunta kiinnittää valtioneuvoston erityistä huomiota seuraaviin näkökohtiin.  

Ympäristövaliokunnan tavoin (YmVL 22/2022 vp) suuri valiokunta katsoo, että päästökauppaa koskeva direktiiviehdotus on tärkein ja kustannustehokkain EU:n ilmastopolitiikan väline ja keskeinen 55-valmiuspaketin osa. Suuri valiokunta toistaa 55-valmiuspakettia koskevassa lausunnossaan SuVL 5/2021 vp esittämänsä eduskunnan kannan siitä, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:sta tehdään hiilineutraali sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050. Osana tätä tavoitetta on tärkeätä varmistaa se, että 55-valmiuspaketista käytävien neuvottelujen lopputuloksena vuodelle 2030 asetettu 55 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan tai ylitetään. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että neuvotteluissa varmistetaan se, että 55-valmiuspaketin kunnianhimon taso todellisten päästövähennysten saavuttamisessa kokonaisuudessaan säilyy.  

Lausunnossaan SuVL 5/2021 vp esitetyn mukaisesti suuri valiokunta pitää päästökaupan osalta keskeisenä neuvottelutavoitteena sitä, että päästöoikeuden hinta pysyy riittävän korkeana, jotta se ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Samalla tulee huolehtia suomalaisen ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä ottaen huomioon hiilivuotoriski. Suuri valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena komission esityksen mukaisesti 61 prosentin EU-päästökaupan päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi lineaarisen päästövähennyskertoimen kiristämistä, päästökaton kertaluonteista leikkausta sekä markkinavakausvarannon sisäänottoprosentin säilyttämistä 24 prosentissa ajanjaksolla 2023 - 2030. Liikkeellä olevien päästöoikeuksien ylijäämää on vähennettävä merkittävästi, jotta päästövähennykset saavutetaan kustannustehokkaasti. Myös jatkossa päästöoikeuden hinnan tulee muodostua markkinaehtoisesti. 

Suuri valiokunta puoltaa meriliikenteen sisällyttämistä osaksi päästökauppaa vaiheittain komission ehdottaman siirtymäajan puitteissa ja laajuudessa. Myös liikenne- ja viestintävaliokunta (LiVL 22/2022 vp) painottaa siirtymäaikojen merkitystä. Talousvaliokunta (TaVL 29/2022 vp) painottaa myös järjestelmän ennustettavuuden merkitystä oikeusvarmuuden ja investointien turvaamisen kannalta. Suuri valiokunta toteaa, että neuvotteluissa on edistettävä mallia, joka on vaikuttava ja kustannustehokas, turvaa kilpailukyvyn, vähentää päästökaupan kiertämisen riskiä sekä turvaa päästökaupan tehokkaan toimeenpanon. Lausunnossaan SuVL 5/2021 vp esitetyn mukaisesti suuri valiokunta pitää edelleen valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että talvimerenkulun erityisolosuhteet huomioidaan päästökaupassa ja tätä tavoitetta on edistettävä neuvotteluissa aktiivisesti kumppanuuksia solmien. Kuten ympäristövaliokunta ja talousvaliokunta toteavat, myös geopoliittinen tilanne ja huoltovarmuuskysymykset on otettava huomioon neuvotteluja koskevassa kokonaisharkinnassa.  

Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta katsoo, että esitys hiilirajamekanismin käyttöönottoon liittyvästä kymmenen vuoden siirtymäajasta ilmaisjaosta luopumiselle on pääosin perusteltu. Ilmaisjaosta luopumiseen liittyvän siirtymäkauden pituuden eriyttäminen sektoreittain hiilirajamekanismin kohteeksi tulevilla sektoreilla on kannatettavaa edellyttäen, että eriyttäminen kasvattaa hiilivuodon torjunnan tehokkuutta ja voidaan toteuttaa hallinnollisesti riittävän yksinkertaisesti. Sementin osalta siirtymäaika olisi kuitenkin perusteltua pitää lyhyempänä, koska hiilirajamekanismi muodostaa päästöoikeuksien ilmaisjakoa paremman hiilivuotosuojan sementin tuotannolle jo ennen vuotta 2035.  

Suuri valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että laitokset, jotka käyttävät biomassaa 95 prosentin osuudella tai sen yli, rajattaisiin päästökaupan piiristä, koska se voi merkitä kannustinta käyttää fossiilista energiaa ja olla tekemättä kaikkia mahdollisia päästövähennyksiä, ja suhtautuu tämän vuoksi komission ehdotukseen tämän kysymyksen osalta varauksellisesti (ks. SuVL 5/2021 vp). On tärkeää, että päästöoikeuksien ilmaisjako vastaa sen piirissä olevien toimialojen päästökehitystä ja että ratkaisut kannustavat teknologisiin innovaatioihin. Eri tavoin saavutettuja päästövähennyksiä tulee myös kohdella teknologianeutraalisti. Kuten maa- ja metsätalousvaliokunta (MmVL 13/2022 vp) toteaa, Suomen kokonaisedun kannalta on tärkeätä, että päästökauppajärjestelmän muutokset kannustavat mahdollisimman suureen kestävyyskriteerit täyttävään biomassaosuuteen päästökaupassa sekä lisäävät Suomen taakanjakosektorille tulevaa taakkaa mahdollisimman vähän.  

Suuri valiokunta suhtautuu alustavan myönteisesti ehdotukseen sisällyttää taakanjakosektorille sisältyvä jätteenpoltto päästökauppaan ja täten hintaohjauksen piiriin, koska se tasaisi kilpailuolosuhteita eri energiantuotantolaitosten välillä ja edistäisi myös EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraalisuustavoitetta.  

Suuri valiokunta tukee erillisen tieliikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmän perustamista komission esittämässä aikataulussa. Uusi päästökauppa todennäköisesti edistäisi taakanjakosektorin päästövähennyksiä, ja sillä voi olla merkittävä rooli myös kansallisten liikenteen päästövähennyksiä koskevien tavoitteiden kanssa. Eri ohjauskeinojen kokonaisvaikutukset tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästövähennyksiin sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin kotitalouksille ja yrityksille edellyttävät ehdotuksen jatkokäsittelyssä vielä lähempää arviointia. Valiokunta pitää tärkeänä, että asian jatkokäsittelyssä on oltava käytettävissä riittävät vaikutusarvioinnit. Tavoitteeksi on asetettava järjestelmä, joka on vaikuttava ja tasapuolinen ja jossa päästökaupan hallinnointi jakelijoiden ja viranomaisten välillä on selkeä ja yksinkertainen. Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston kantaa siitä, että markkinavakausvarantoa voitaisiin tarvittaessa hyödyntää myös komission ehdottamasta poikkeavasti hillitsemään äkillistä hinnannousua järjestelmän käynnistymisvaiheessa. 

Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta tukee sellaista neuvotteluratkaisua, jossa maat hyödyntäisivät täysimääräisesti huutokauppatulonsa tai niitä vastaavan summan ilmastotoimissa ja vihreän sekä oikeudenmukaisen siirtymän tukemisessa. Suuri valiokunta katsoo, että komission esitys on tältä osin hyväksyttävissä.  

Lausunnossaan SuVL 5/2021 vp esitetyn mukaisesti suuri valiokunta tukee innovaatiorahaston koon kasvattamista ja on avoin osana kokonaisratkaisua myös ehdotukselle modernisaatiorahaston kasvattamisesta. Innovaatiorahaston osalta olisi tärkeää, että vihreän siirtymän rahoitus kohdennetaan teknologianeutraalisti ja laatuperusteisesti hankkeiden parhaimmistolle. Meriliikenteen päästövähennysten edistämiseksi Suomi tukee innovaatiorahaston kehittämistä siten, että mahdollisuudet meriliikenteen päästövähennysten edistämiselle paranevat.