Henkilökuntaedut ovat työnantajan työntekijöilleen järjestämiä etuja, jotka annetaan työ- tai virkasuhteen perusteella, mutta jotka eivät ole korvausta tehdystä työstä. Henkilökuntaedun antamisen tarkoituksena on usein välittää positiivista työnantajakuvaa tai välillisesti edistää työn tekemistä esimerkiksi ylläpitämällä työntekijöiden työkykyä tai -motivaatiota. 

Liikunta- ja kulttuurietu on yksi suosittu henkilökuntaedun muoto. Sitä hyödynnetään monilla työpaikoilla, ja se on hyvinvointia ja työssä jaksamista edistävä verotuki. 

Henkilökuntaetuna tarjotun liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää ei ole korotettu sitten vuoden 2009. Samaan aikaan liikuntapalveluiden hinnat ovat nousseet 23 prosenttia ja kulttuuripalveluiden hinnat 44 prosenttia. Hyvinvointivaikutuksien lisäksi edulla on suora vaikutus kulttuuri- ja liikunta-alan työllisyyteen ja palveluiden käyttöön. FCG:n arvion mukaan liikunta- ja kulttuuriedun suora työllistävä vaikutus etuuden toimialoilla on 1 670—3 370 henkilötyövuotta.  

Liikunta- ja kulttuurialan toimijoita uhkaa palveluiden hintojen korotustarve palveluiden arvonlisäverokannan noustessa hallitusohjelman mukaisesti 10 %:sta 14 %:iin vuonna 2025. Liikunta- ja kulttuuripalveluiden hintojen nousu on uhka sekä inflaation kurittamien suomalaisten liikunnalliselle elämäntavalle että liikunta- ja kulttuurialan yritysten elinvoimaisuudelle. 

Liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä tulisikin korottaa 400 eurosta 600 euroon. FCG:n arvion mukaan enimmäismäärän korotus lisää liikunta- ja kulttuurialan työllisyyttä noin 1 600 henkilötyövuodella. FCG:n arvion mukaan työllistävä vaikutus tekee liikunta- ja kulttuuriedun korotuksesta yli 20 miljoonan euron verran nettopositiivisen julkiselle taloudelle.