Itä- ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän ja maakuntien tavoitteena on Parikkala—Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen. Liikenne- ja viestintäministeriön tilaaman liikenne-ennusteen mukaan Parikkalasta tulisi itärajan neljänneksi vilkkain tavaraliikenteen ja viidenneksi vilkkain henkilöliikenteen ylityspaikka. Ylityksiä olisi heti avaamisen jälkeen noin miljoona ja v. 2030 jo 1,5—1,8 milj. kpl. Toukokuussa 2015 myös Venäjän hallitus ilmaisi valmiutensa muuttaa aseman status tilapäisestä kansainväliseksi rajanylityspaikaksi.  

Ylityspaikan avaaminen lyhentää Etelä-Suomen ja Karjalan tasavallan välisiä matkoja, mikä alentaa kuljetuskustannuksia ja vähentää ympäristöhaittoja. Edestakainen matka Helsingistä Petroskoihin lyhenee 160 km, Lappeenrannasta Sortavalaan 200 km ja Imatralta Lahdenpohjaan 280 km.  

Myös Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon yhteydet Pietariin paranevat, sillä Venäjän puolella on valmistumassa uusi valtatie A 121 Pietarista Käkisalmen kautta Sortavalaan. Tältä valtatieltä Syväoroon vievän Ihala—Raivio-tien perusparannus valmistuu lokakuussa 2015. Karjalan tasavallan pääosin rahoittamaan rakennustyöhön myönnettiin osarahoitusta myös Karjalan ja Kaakkois-Suomen ENPI-ohjelmista yhteensä noin 6,5 miljoonaa euroa.  

Venäjän puolen parantuneiden teiden ansiosta liikennemäärät ovat jo kääntyneet nousuun Parikkalassa, vaikka tilapäinen ylityspaikka palvelee lähinnä vain puuntuontia. Kasvua liikennemäärissä oli alkuvuonna (01—08/2015) 27 %. Muilla ylityspaikoilla on ollut selvää laskua.  

Suurin hyöty uudesta sijainniltaan edullisesta ylityspaikasta koituu teollisuudelle ja kaupalle. Myös matkailuun ja kansalaisten välisiin yhteyksiin raja-alueella ylityspaikasta olisi tuntuva apu, kun Euroopan kaksi suurta järvialuetta, Saimaa ja Laatokka, yhdistyvät vain tunnin matkan päähän toisistaan. Pelkästään ostos- ja muun lisämatkailutulon itärajan maakuntiin on arvioitu olevan jo vuonna 2020 noin 45 miljoonaa euroa. Summa ylittää moninkertaisesti ylityspaikan avaamisesta valtiolle aiheutuvat kertaluontoiset investointi- ja vuosittaiset toimintamenot.  

Venäjän puolella Syväoron uuden raja-aseman kehittäminen on Venäjän hallituksen hyväksymässä Karjalan tasavallan v. 2020 vietettävien satavuotisjuhlien kehitysohjelmassa. Suomessa valtatien 6 ja Kolmikannan välisen tien parantaminen ja uuden raja-aseman rakentaminen sisältyy Kaakkois-Suomi—Venäjä-raja-alueyhteistyöohjelman (ENI) 2014—2020 investointihankkeisiin. 

Talous- ja liikennehyötyjen lisäksi Parikkalan raja-aseman avaaminen nykyistä laajempaan käyttöön edistää kansalaisten ja yritysten tasavertaisuutta, raja-alueyhteistyötä, kulttuurivaihtoa sekä vähentää ympäristöhaittoja.