Suomessa toimii tällä hetkellä kuusi
yhteisöradioiksi luokiteltavaa radioasemaa: Radio
Moreeni Tampereella, Radio Robin Hood Turussa, Helsingin Lähiradio
Helsingissä, Radio Pro Torniossa, Radio Inari Inarissa
ja Radio Iniö Turun saaristossa. Uusia yhteisöradioita
on niin ikään syntymässä. Kansalaismedia,
yhteisöradiot, "median kolmas sektori" tekee
laajemmin tuloaan myös meille. Suomessa yhteisöradiot
toimivat kaupallisten radioiden rinnalla samanlaisten toimilupaehtojen
alaisina, toisin kuin monissa EU-maissa, joissa ei-kaupallisten
yhteisöradioiden erityinen luonne on tunnustettu lainsäädännössä ja
valtioiden tukipolitiikassa. Esim. Ranskassa toimii n. 600 vapaata
yhteisöradiota, jotka saavat tukea kansallisesta viestinnän
tukirahastosta. Saksan liittotasavallassa on olemassa säännöllinen
yhteisömedian taloudellinen tuki, samoin Englannissa. Myös
muissa pohjoismaissa valtiot tukevat yhteisöradioita merkittävästi.
Suomessa yhteisöradiot toimivat niukoin taloudellisin
resurssein. Liikenne- ja viestintäministeriö ei
ole tukenut yhteisöradioita. Keväällä 2008
ministeriö jakoi "Viestintäyhteisöjen
tukea", mutta yksikään suomalaisista yhteisöradioista
ei tukea saanut, ei myöskään yhteisöradioiden
valtakunnallinen etujärjestö, Suomen yhteisöradioiden
liitto. Tuki kohdennettiin pääasiassa kahdelle
sosiaalialan valtakunnalliselle järjestölle, ei
viestintäyhteisöille.
Suomalaiset yhteisöradiot toimivat pääasiassa kansalaisjärjestöjen
ja vapaaehtoisten ohjelmantekijöiden voimin. Yhteisöradioiden
sisällön tarjonta ja lähetysformaatti
(puheohjelmat, toimitetut musiikkiohjelmat, maahanmuuttajia palvelevat
eri kielillä lähetetyt ohjelmat jne.) eivät
sovellu mainonnan kaupallisiin intresseihin. Siksi yhteisöradiot
eivät voi tukeutua mainostuloihin.
Yhteisöradioilla on Suomessa merkittävä asema
myös mediakoulutuksessa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.
Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan
"Kansalaismedia Euroopassa" (2008/2011(INI))
tukenut viestinnän monimuotoisuuden kehittämistä.
Päätöslauselmassa todetaan, "että markkinoihin
ja teknologiaan liittyvä kehitys voi sääntelemättömänä johtaa
kaupallisten tiedotusvälineiden alalla vaarallisiin keskittymiin
ja vaarantaa moniarvoisuuden, demokratian ja kulttuurisen
monimuotoisuuden". Parlamentti "pyytää komissiota
ja jäsenvaltioita takaamaan tiedotusvälineiden
moniarvoisuuden ja varmistamaan, että tiedotusvälineet
säilyvät kaikissa jäsenmaissa vapaina
ja monimuotoisina".
"Euroopan parlamentti huomauttaa, että kansalaismedian
pitää olla laadukasta voidakseen hyödyntää mahdollisuutensa
ja korostaa, että ilman asianmukaista rahoitusta hyvä laatu
ei ole mahdollinen; huomauttaa, että kansalaismedian taloudelliset
varat vaihtelevat paljon mutta ovat yleensä melko niukat
ja myöntää, että lisärahoitus
ja digitaaliset mukautukset voisivat antaa kansalaismedialle mahdollisuuden
laajentaa informaatioprofiiliaan ja tarjota uusia, elintärkeitä palveluja,
jotka tuovat lisäarvoa nykyisiin analogisiin tuotteisiin;
-
Parlamentti huomauttaa, että sektorilta puuttuu
sen tarvitsema tuki, jotta se voisi tehdä erityisponnisteluja
edustuksensa parantamiseksi ja ollakseen yhteydessä Euroopan
unioniin ja kansallisiin päättäjiin.
-
Parlamentti kannustaa jäsenvaltioita tunnustamaan
oikeudellisesti kansalaismedian erillisenä ryhmänä kaupallisten
ja julkisten tiedotusvälineiden rinnalla siellä,
missä tämä tunnustus yhä puuttuu.
-
Parlamentti pyytää jäsenvaltioilta
aktiivisempaa tukea kansalaismedialle tiedotusvälineiden
moniarvoisuuden varmistamiseksi."
Myös komission valkoisen kirjan keskeisiä viestintäpolitiikkaa
ohjaavia arvoja ovat: oikeus tietoon, oikeus ilmaisuvapauteen, osallisuus,
moniarvoisuus ja osallistuminen. Näitä periaatteita vapaat,
ei-kaupalliset yhteisöradiot pyrkivät toiminnassaan
edistämään. Yhteisömedia/kansalaismedia
tavoittaa myös ryhmiä ja yhteisöjä,
joita traditionaalinen kaupallinen tai julkinen media ei tavoita.