TALOUSARVIOALOITE 1133/2001 vp

TAA 1133/2001 vp - Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen työeläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen kompensaatioon

Eduskunnalle

Edellinen eduskunta on käsitellessään hallituksen esitystä HE 148/1998 vp edellyttänyt selvitystä ns. kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen kohteeksi joutuneista eläkkeensaajista. Nykyinen sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään StVM 22/1999 vp todennut, että pohjaosan ns. kaksinkertainen leikkaus ei ole hyväksyttävä, ja edellyttänyt selvitystyön jatkamista ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä. Viimeksi joulukuussa vuonna 2000 eduskunta edellytti, että hallitus etsii toteuttamiskelpoisen vaihtoehdon kansaneläkkeen kaksinkertaisen leikkauksen kompensoimiseksi. Ratkaisun tulee valmistua siten, että sen toteuttamisesta tehdään päätös vuoden 2001 aikana.

Pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen kohteeksi joutuneita eläkeläisiä on vielä noin 120 000. Heidän määränsä vähenee noin 500 hengellä vuodessa. Leikkauksen kohteeksi joutuneista valtaosa on ollut kuntien, valtion ja yksityisen sektorin pienipalkkaisia työntekijöitä, kuten siivoojia, linja-auton-, raitiovaunun-, veturin- ja työkoneenkuljettajia ja niiden korjaajia, apuhoitajia ja lääkintävahtimestareita, sihteereitä ja konttoristeja, mielisairaanhoitajia, aputyöntekijöitä rakennustöissä, postinkantajia, keittäjiä ja keittiöapulaisia, myyjiä ja maanviljelijöitä jne. Suurimpia ammattiryhmiä ovat opettajat ja sairaanhoitajat.

Monet heistä ovat joutuneet sairauden tai työttömyyden vuoksi ennenaikaiselle eläkkeelle. Toisten jatkaessa työelämässä täydellä palkalla työpaikan terveydenhuollon etujen piirissä ja ammatissaan edeten ovat monet nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet koettaneet selviytyä perheensä elättämisestä ja usein suurina jatkuvista sairauskuluista enintään 66/60 prosentin eläkkeen turvin. Osalla taas on aiemmin ollut työn raskaudesta johtuva alempi eläkeikä.

Kun vuoden 1996 alusta kansaneläkkeen pohjaosaa alettiin asteittain leikata, muutettiin työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitussääntöä siten, että 1.1.1996 tai sen jälkeen eläkkeelle jääneille ansioeläke myönnettiin täytenä, koska heille ei enää myönnetty kansaneläkkeen pohjaosaa. Aiemmin eläkkeelle jääneille uutta yhteensovitusta ei tehty, vaikka heiltä alettiin leikata pohjaosaa niin, että vuoden 2001 alusta alkaen se on kokonaan poistettu. Tätä ei voi pitää oikeudenmukaisena lainmuutoksena, vaikka se ei koskekaan kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavia. Pienten eläkkeiden saajien aseman parantamiseksi tärkein keino on jatkaa kansaneläkkeen tason korottamista.

Pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen korjaamiseksi tulee yhteensovitus tehdä uudelleen. Kaikilla kaksinkertaisen leikkauksen kohteeksi joutuneilla ansioeläkettä ei ole leikattu pohjaosan silloisella täydellä määrällä, vaan leikkauksen suuruus vaihtelee 0—437 mk/kk. Joissakin tapauksissa uusi yhteensovitus saattaisi johtaa käteen jäävän eläkkeen alenemiseen muiden eläkelakien ja verotuksen säännösten vuoksi. Tällaiset tapaukset tulee estää.

Valtion, kuntien ja yksityisen sektorin ansioeläkkeisiin lainmuutoksesta aiheutuisi noin 530 Mmk:n lisämenot vuosittain. Valtion talouden kannalta 1.1.2002 voimaanastuessaan muutos aiheuttaisi n. 50 Mmk:n bruttomenot. Se aiheuttaisi maksimissaan n. 200 Mmk:n vuosittaiset menot alkuvuosina, mikäli eläkemenojen kasvu otettaisiin valtion budjetissa eläkerahastosiirtona kokonaisuudessaan huomioon. Nettomenot nousevat asteittain noin 120 Mmk:n verotulot huomioon ottaen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2002 talousarvioon momentille  28.07.05 lisäyksenä 8 500 000 euroa työeläkkeiden pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen korjaamisesta aiheutuviin lisämenoihin.