Perustuslain (PL 16 § 2 mom.) mukaan "julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä."  

Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan suomalaisista peräti 15 prosenttia ei suorita toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Jopa joka neljäs toisen asteen koulutuksen keskeyttäneistä sanoo, että opiskeluun liittyvät kustannukset ovat olleet keskeyttämisen syynä. Lukiokoulutuksessa suurimmat kustannukset tulevat oppikirjoista. Lukion suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon.  

Toisen asteen oppimateriaalien maksullisuus on suuri kustannuserä erityisesti pienituloisissa perheissä ja perheissä, joissa on monta lasta toisen asteen koulutuksen piirissä samaan aikaan. Osa opiskelijoista tekee lisäksi kaksoistutkintoa eli maksaa samaan aikaan sekä lukion että ammatillisen koulutuksen oppimateriaaleista. 

Tilanne täytyy korjata, sillä meillä ei ole varaa syrjäyttää nuoria ja ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta on erittäin vaikea työllistyä. Syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys tulevat kalliiksi niin inhimillisesti kuin rahallisestikin. 

Suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteena on ollut, että kaikilla on oltava mahdollisuus kouluttautua vanhempien taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Oppimateriaalien hinta voi muodostua opiskelun esteeksi tai vaikeuttaa sitä huomattavasti, mikä murentaa ajatusta tasa-arvoisesta koulutuksesta.