Ihmisoikeusliitto on asiantuntijajärjestö, joka keskittyy ihmisoikeuksien edistämiseen Suomessa. Ihmisoikeusliiton juuret ulottuvat 1930-luvulle, jolloin perustettiin Ihmisoikeuksien liitto. Nykyisessä muodossaan Ihmisoikeusliitto perustettiin vuonna 1979. Järjestö seuraa ihmisoikeustilannetta, vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta ja tuo päivänvaloon ihmisoikeusongelmia Suomessa. Ihmisoikeusliiton työn painopisteitä ovat oikeusvaltion puolustaminen, yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, tyttöjen sukuelinten silpomisen ja kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisy sekä ihmisoikeudet urheilussa.  

Ihmisoikeusliitto on kansainvälisen ihmisoikeusjärjestöjen kattojärjestön FIDH:n jäsenjärjestö Suomessa. Vuonna 1922 perustettu FIDH (International  Federation  for  Human  Rights) on maailman vanhin ihmisoikeuksiin keskittyvä järjestö. Sillä on 192 jäsenjärjestöä 112 maailman maassa.  

Vuonna 2023 Ihmisoikeusliiton toiminnan kulut olivat noin 1,2 miljoonaa euroa. Toiminnan rahoitus kertyi pääosin julkisesta rahoituksesta. Muu rahoitus koostui säätiöiden apurahoista, jäsenmaksuista ja lahjoituksista. Vielä vuodelle 2023 Ihmisoikeusliitto sai oikeusministeriön kohdennettua yleisavustusta 380 000 euroa. Vuodelle 2024 hallitus esitti talousarvioesityksessä rahoituksen leikkaamista 150 000 eurolla. Eduskunta päätti kuitenkin perua osan leikkauksesta lisäämällä tarkoitukseen 100 000 euroa. Viime vuonna Ihmisoikeusliiton rahoituksesta leikattiin jälleen 100 000 euroa. Tällä vaalikaudella rahoituksesta on siis leikattu 150 000 euroa.  

Oikeusministeriön rahoituksen merkitys Ihmisoikeusliitolle on suuri. Ihmisoikeusliiton pitkäaikainen, Suomessa monella saralla uraauurtava asiantuntijatyö on turvattava.