Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille turvattua kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Perustuslain 17 §:n mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perustuslain 121 §:n mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Hallitus esittää saamelaiskäräjien toimintaan 193 000 euron leikkausta. Talousarvioesityksessä esitetään saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen enintään 4 895 000 euroa.
Saamelaiskäräjille osoitettu rahoitus toteuttaa saamelaisten perustuslaissa turvattua itsehallintoa ja kohdistuu paljolti Saamelaiskäräjien lakisääteisiin tehtäviin sekä saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen. Saamelaiskäräjien lakisääteisiin tehtäviin kuuluu hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat, tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja ja päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta. Rahoitustasolla on keskeinen vaikutus myös Saamelaiskäräjien kieli- ja kulttuurityöhön, joka koskettaa etenkin saamelaislapsia ja -nuoria sekä seuraavia sukupolvia. Rahoitustasolla on vaikutusta myös esimerkiksi Saamelaiskäräjien mahdollisuuksiin osallistua erilaisiin neuvottelu- ja viranomaisprosesseihin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,