Vaadimme kehitysyhteistyön leikkausten kohtuullistamista ja uudelleen kohdentamista. Talousarvioesityksessä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoitusta leikataan jopa 43 %. Näin mittavat leikkaukset ovat täysin kohtuuttomia. Järjestöt joutuvat irtisanomaan jopa puolet työntekijöistään. Hankkeita joudutaan jättämään äkisti kesken, ja jo tehty työ uhkaa valua hukkaan. 

Kevyesti hallinnoidut kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt ovat kohdemaan kulttuurin ja olosuhteiden asiantuntijoita. Niiden antama apu kohdentuu muun muassa koulutus- ja terveydenhuoltopalvelujen kautta suoraan kohdemaan kansalaisille ja auttaa heitä nousemaan köyhyydestä. Järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on tunnetusti tehokasta, ja siksi rahoituksen painopistettä tulee pikemminkin siirtää juuri näihin hankkeisiin. 

Pakolaiskriisin paheneminen vie pohjan kehitysyhteistyöhön esitetyiltä leikkauksilta, jotka romuttavat turvapaikanhakijoiden auttamisen lähtömaissa. Kehitysyhteistyön kautta voidaan vähentää myös oman maamme kansalaisiin kohdistuvia uhkia, kuten terrorismin uhkaa, huume- ja ihmiskauppaa, pandemioita sekä pakolaistulvaa. 

Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteeseen osoittaa kehitysapua 0,7 % bruttokansantuotteesta meneillään olevaan vuoteen 2015 mennessä. Sipilän hallituksen leikkausten myötä Suomi tipahtaa kauas tavoitteesta: vuonna 2016 kehitystyövaroja myönnetään ainoastaan noin 0,35 % BKT:sta.