Suomi on ollut vahva kehitysyhteistyön toimija ja puolestapuhuja. Olemme esimerkiksi olleet vahva naisten ja tyttöjen oikeuksien tukija, vähemmistöjen tukija sekä yksi suurimmista ilmastonmuutoksen torjumiseksi työskentelevän YK:n ympäristöohjelma UNEP:n tukijoista. 

Kehitysyhteistyön leikkaus lopettaisi lukemattomia hankkeita, veisi kansalaisjärjestöiltä toimintaedellytyksiä sekä vähentäisi humanitaarista apua. Merkittävä osa rahoituksesta myös kanavoitaisiin uudelleen köyhyyden torjumisesta yritysten vienninedistämiseen. Uhkana on köyhyyden, nälän, eriarvoisuuden ja sekasorron lisääntyminen maailman köyhillä ja haurailla alueilla, ihmisoikeuksien heikentyminen ja ilmastonmuutoksen kiihtyminen. 

Kehitysyhteistyö on erityisen ajankohtaista nyt, kun Eurooppaan ja Suomeen hakeutuu tuhansia turvapaikanhakijoita konfliktialueilta. Nimenomaan kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaisuutta ja sotien syitä ennalta. Jos esitetyt leikkaukset toteutuvat, putoavat Suomen avunsaajista pois esimerkiksi konfliktialueet Etelä-Sudan ja Somalia. 

Kehitysyhteistyön historiallisen suuri jopa yli 40 prosentin leikkaus merkitsisi käännekohtaa Suomen kansainvälisessä roolissa ja etääntymistä tärkeimmästä viiteryhmästämme Pohjoismaista. Muissa Pohjoismaissa pidetään itsestään selvänä, että maailman köyhyyden torjuminen on myös rikkaiden maiden velvollisuus.