Aulangon luonnonsuojelualueen rakennuskanta kytkeytyy yhteen koko Aulangon alueen historian kanssa. Aulanko on yksi maamme tunnetuimmista matkailukohteista, alueen vuosittainen käyntimäärä on jo vuosia ollut yli 500 000. Aulangon puisto on mittavin 1800-luvun lopun puutarhataiteen edustaja, minkä lisäksi alueella yhdistyvät sekä arkeologiset, kulttuurihistorialliset, maisemalliset että luonnonarvot. Alueen rakennuskanta on kokonaisuudessaan suojeltu asetuksella valtion omistamasta rakennusperinnöstä (480/85). Aulangon alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä sekä osa Suomen ensimmäistä kansallista kaupunkipuistoa. 

Aulangon näkötorni on Aulangonvuoren laelle 1906 valmistunut, arkkitehti W. Aspelinin suunnittelema säännöllisistä harkkokivistä muurattu massiivinen torni. Tornissa on kaksi näköalatasannetta, ensimmäinen sisäänkäynnin korkeudella ja toinen tornin huipulla. Kulku huipulle käy sisätilan kierreportaiden kautta. Aulangon tornin kunnon selvittämistyö käynnistyi vuonna 2016. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy toteuttivat 2019—2020 tornin vauriokartoituksen ja korjaussuunnittelun, jota täydennettiin 2020—2021 Ramboll Finland Oy:n tekemällä rakenteiden kantavuusselvityksellä sekä 2021 valmistuneella suunnitelman täydennyksellä ja korjauksella. Aulangon torni oli suljettuna yleisöltä keväästä 2019 alkaen välipohjissa havaitun kantavuusongelman vuoksi. Vuonna 2022 korjausten jälkeen torni pystyttiin aavamaan jälleen yleisökäyttöön. 

Tornin kunnostaminen vaatii vielä huopakatteen uusimisen sekä ikkunoiden kunnostamisen, jotta tornin rakenteet pysyvät kunnossa taasen seuraavat sata vuotta.  

Aulangon näkötornin vieressä sijaitsee vuonna 1905 valmistunut vanha pystyhirsirunkoinen metsänvartijan talo, jossa toimii suosittu Puistokahvila. Rakennuksen vuorauksessa on kansallisromanttisia piirteitä, ja rakennuksen suuria ikkuna-aukkoja koristavat puitteissa olevat todella pienet ruudut. Rakennusta on jatkettu päädystä modernilla lisäosalla. Rakennuksessa on saumattu peltikatto, joka vaatii pikaista kunnostusta ja huoltomaalausta. 

Tornin huopakatteen uusiminen sekä ikkunoiden kunnostaminen tarvitsee 300 000 euroa ja Puistokahvilan peltikaton kunnostaminen ja huoltomaalaus 40 000 euroa, eli rahoituksen tarve on yhteensä 340 000 euroa. 

Tämä aloite on tehty yhteistyössä Hämeen liiton ja Hämeen vaalipiirin kansanedustajien kanssa.