Kaikki itäisen Suomen maakunnat kärsivät Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Tämä näkyy nurinkurisesti myös Euroopan unionin rahoituksessa. EU:n ulkorajoille sijoittuvat kehittämisohjelmat ovat jäissä, vaikka nyt jos koskaan niin valtion kuin EU:nkin tukea kaivataan. Näiden ohjelmien tärkeimpiä painopistealueita ovat olleet elinkeinoelämän kehittäminen, ympäristö, koulutus, tutkimus, kulttuuri, hyvinvointi, urheilu, liikenne ja logistiikka sekä rajojen hallinta ja turvallisuus. 

Suomen osoittamaa rahoitusta näihin hankkeisiin oli noin 48 miljoonaa euroa, loput rahoituksesta tuli muualta, pääosin EU:lta.  

Entinen maakuntien kehittämisraha saatiin viime kaudella hallitusneuvotteluissa takaisin nimellä AKKE-rahoitus. Tämä on rahoitus, jota kaikki maakunnat voivat vapaasti käyttää alueensa elinvoiman rakentamiseen ja ylläpitoon. Vuoden 2023 lisätalousarviossa EU:n kehittämisohjelmasta käyttämättä jääneitä rahoja osoitettiin 16 miljoonaa alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman momentille eli AKKE-rahoitukseen käytettäväksi ulkorajamaakunnissa Kaakkois-, Itä- ja Pohjois-Suomessa.  

Loput alueiden kehittämiseen varatut valtion rahat, 32 miljoonaa euroa, on saatava vuoden 2024 talousarvioon käytettäväksi itärajan maakuntien kehittämiseen, alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen. Siksikin, että raha on ollut rahoituskehyksissä jo olemassa, ja kyseessä on vain tekninen siirto budjettimomentilta toiselle. Tätä itäiseen Suomeen kuuluvaa tärkeää rahaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Se pitää suunnata geopoliittisesta tilanteesta aiheutuneiden negatiivisten vaikutusten minimointiin. Toimenpiteitä ja tukea kaipaavat niin liikenne ja logistiikka, huoltovarmuus ja raaka-aineiden saatavuus kuin energia-ala, matkailuala ja kauppakin. 

Tämän lisäksi on huolehdittava, että EU käynnistää itärajalleen kehittämisohjelman. Tällainen ohjelma luotiin Brexitin käynnistyessä Ison-Britannian EU-erosta kärsiville alueille. EU:kaan ei voi unohtaa omaa itärajaansa.