Edellisellä hallituskaudella luotiin nuorten yhteiskuntatakuu nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi. Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportissa todetaan, että nuorisotakuun toteutuksen on oltava pitkäjänteistä, alueellisesti kattavaa ja ulotuttava kaikkiin nuoriin, myös maahanmuuttajiin.  

Kireä taloustilanne kasvattaa edelleen nuorten välistä eriarvoisuutta. Nuorisotyöttömyys lisääntyy. Nuorten 15—24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2015 elokuussa 13,5 prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Nuorisotakuun avulla on kuitenkin onnistuttu pitämään nuorten työttömyysjaksot pääosin lyhyinä  

Osana nuorisotakuuta toteutettiin määräaikainen nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka on tarjonnut pelkän peruskoulun varassa oleville 20—29-vuotiaille lisämahdollisuuden hakeutua tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Pelkän peruskoulun varassa olevien määrä on ollut hienoisessa kasvussa 2000-luvun alusta nuorisotakuun toteutumiseen asti. 

Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa 20—29-vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on ollut mahdollisuus suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on suoritettu näyttötutkintoina. Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta on järjestetty oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. 

Nuorten aikuisten osaamisohjelma on toistaiseksi saavuttanut sille asetetut määrälliset tavoitteet, ja siksi sitä on syytä jatkaa edelleen täysimääräisenä. Muuten vaarana on, että yhä useampia nuoria syrjäytetään koulutuksen, työelämän ja riittävän toimeentulon ulkopuolelle.