Vuorotteluvapaajärjestelmän tarkoituksena on toisaalta edistää työntekijän työssä jaksamista ja toisaalta tarjota työttömälle henkilölle työllistymismahdollisuus. Järjestelmä tuli voimaan kokeiluluontoisesti vuoden 1996 alusta ja säädettiin pysyväksi vuoden 2010 alusta lukien. Vuosittain vuorotteluvapaalla on vajaat 20 000 palkansaajaa ja vapaan keskimääräinen pituus on 28 viikkoa. Vuorottelijoiden ja sijaistajien määrä on noin 10 000 henkilötyövuotta. Vapaan käyttäjistä n. 70 % on naisia. 

Tutkimustieto järjestelmän toimivuudesta on osittain ristiriitaista ja vajavaista. Professori Roope Uusitalon taannoisen tutkimuksen mukaan vapaa ei juurikaan vaikuta työuran pituuteen. Sen sijaan sijaiset, jotka täyttävät vapaan paikan, hyötyvät ja työllistyvät helpommin jatkossa. 

Hallitus aikoo kiristää merkittävästi vuorotteluvapaan ehtoja ja tehdä vuonna 2016 järjestelmään 10 miljoonan säästön, josta 4 miljoonaa kohdistuu valtionosuuteen. 

Erittäin korkean ja vaikean työttömyyden aikana on vaikea hyväksyä politiikkaa, jossa pelkästään säästötavoitteet edellä kiristetään ja heikennetään toimivien järjestelmien olemassaoloa. Vuorotteluvapaajärjestelmän ehdot on säilytettävä nykyisellä tasollaan.