Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia ja niiden kampukset ovat rakentuneet eri vuosikymmenillä, jopa eri vuosisadoilla. Vapaan sivistystyön rahoituslakia uudistettiin vuonna 2010, jolloin mm. erilliset investointiavustukset korvattiin laskemalla myös kiinteistöjen poistot yksikköhinnan kustannuksiin. Kansanopistoille tärkeä uudistus kuitenkin vesittyi, kun se piti tehdä kustannusneutraalisti. Käytännössä laskennassa otetaan nyt huomioon vain neljäsosa todellisista kustannuksista.  

Kansanopistot ovat vedonneet eduskuntaan valtionosuus- ja opintosetelimäärärahojensa palauttamiseksi vuoden 2011 tasolle: Kokonaismäärärahaan tulisi tehdä 5 miljoonan euron suuruinen korotus kansanopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Määrärahojen vähentyessä erityisen huolestuneita on oltava erityiskansanopistoissa opiskelevien moni- ja vaikeavammaisten tilanteesta.  

Esimerkiksi Lehtimäen opistossa Alajärvellä opiskelee vuosittain noin 2 000 vammaista henkilöä, jotka tulevat opistoon eri puolilta Suomea, ja koska vammaisten opiskelijoiden tuen tarve on normaalia suurempi, on kustannusrakennetta mahdotonta sopeuttaa valtakunnallisen suuntauksen perusteella. Mikäli tärkeää ja laadukasta opetusta vaikea- ja monivammaisille henkilöille halutaan Lehtimäen opistossa tarjota jatkossakin, on Lehtimäen opiston talous turvattava valtion toimesta.