Venäjän hyökkäys helmikuussa 2022 Ukrainaan, Suomen puolustusvoimien tarpeet ja huoltovarmuusvarautuminen sekä Suomen Nato-jäsenyys ovat olennaisesti muuttaneet Suomen länsi-itä-suuntaisten rautatieyhteyksien merkitystä ja kehittämistarpeita. Pieksämäki—Parikkala-välisen ratayhteyden viimeisimmät hankeselvitykset 2010-luvun alussa on tehty tuolloisessa geopoliittisessa tilanteessa henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeiden pohjalta. Erityisesti puunjalostusteollisuuden tavaravirtojen osalta tilanne on Venäjän kanssa käytävän kaupan tyrehdyttyä muuttunut merkittävästi ja Etelä- sekä Pohjois-Savon metsien merkitys Etelä-Karjalan puunjalostusteollisuuden raaka-ainehankinnoissa on lisääntymässä. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeiden rinnalle kolmanneksi arviointiperusteeksi on otettava myös Suomen huoltovarmuuteen ja puolustuspolitiikkaan liittyvät kriteerit. 

Jotta saamme mahdollisimman selkeän kokonaiskuvan Pieksämäki—Parikkala-rautatieyhteyden kokonaisvaikutuksista ja kehittämistarpeista, on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa selvitettävä kokonaisvaltaisesti Pieksämäki—Parikkala-rautatieyhteyden henkilö- ja tavaraliikennetarpeet sekä huoltovarmuus- ja puolustuspoliittinen merkitys. Naton alaesikunnan sijoittuessa Etelä-Savoon ja Mikkeliin, on selvitys aiempaa ajankohtaisempi.