Euroopassa on sota ja turvallisuuspoliittinen tilanne epävakaa. Suomi panostaa nyt vahvasti sotilaallisen puolustuksen ja kovan turvallisuuden resurssien kehittämiseen. Sen rinnalle tarvitaan myös laaja-alaista ja pitkäjännitteistä rauhantyötä.  

Aktiivinen, laaja ja moniääninen kansalaisjärjestökenttä kuuluu keskeisesti suomalaiseen demokratiaan ja tekee osaltaan Suomesta kansalaisyhteiskunnan. Suomessa on ymmärretty, että pienessä maassa laajan ja monipuolisen järjestökentän olemassaolo edellyttää myös valtion rahallista tukea. 

Nykyinen turvallisuus- ja yhteiskunnallinen tilanne Euroopassa ja lähialueilla edellyttää elinvoimaisia rauhanjärjestöjä, jotka tekevät aktiivista rauhantyötä.  

Suomalaiset rauhanjärjestöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita. Ne tekevät Suomessa rauhankasvatusta koulujen ja nuorisotyön kanssa, ne osallistuvat ja aktivoivat kansalaisten rauhan- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, tuottavat tietoa julkaisemalla lehtiä, kirjoja sekä nettiaineistoja. Järjestöjä kuullaan asiantuntijoina eri hallinnon aloilla rauhaan, turvallisuuteen ja asevalvontaan sekä rauhankulttuuriin liittyvässä kysymyksissä. Suomalainen rauhantyö kansainvälisesti kattaa YK:n ja monen kansainvälisen yhteistyöjärjestön työhön osallistumisen, asevalvonnan kysymykset; joukkotuhoaseiden ja pienaseiden ja väkivallan leviämisen vastaisen toiminnan, kansainvälisen oikeusperustaisen järjestelmän vahvistamisen sekä ihmisoikeuksien, taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta tapahtuvan työn.  

Suomalaisen rauhantyön toimintaedellytykset on varmistettava aikana, jolloin rauhantyötä todella tarvitaan. Talousarvioesityksessä rauhantyön tuesta on leikattu, ei vain eduskunnan 2022 tälle vuodelle lisäämä summa 350 000 euroa, vaan lisäksi lisäleikkaus 175 000 euroa niin, että valtakunnallisten rauhantyötä tekevien järjestöjen tukemiseksi jää talousarvioesityksessä enää jaettavaksi 325 000 euroa. 

Rauhanjärjestöjen rahoitus on ollut jo entisestään huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin muiden samantyyppisten järjestöjen. Rauhanjärjestöt tarvitsisivat leikkausten sijaan tässä maailmantilanteessa ja myös väkivallan lisääntyessä Suomessa tasokorostuksen rauhantyön valtiontukiin, jotta ne voivat hoitaa myös kaiken tullessa kalliimmaksi ihan perussitoumuksiaan, kuten maksaa toimitilavuokria ja palkkoja sekä tehdä luotettavaa asiantuntijatyötä ja julkaista.