Iisalmen kaupunki omistaa lentopaikan kentän ja sen toimintojen tarvitsemat alueet. Alueen yrityksillä on jo olemassa aiesopimuksia LYGG-operaattorin kanssa liikenteen aloittamisesta Iisalmen lentopaikalla, kunhan lentokentän infra sen mahdollistaa. Varsinaiset sopimusneuvottelut viimeistellään, kun lentojen käynnistäminen mahdollistuu ja ne voidaan hinnoitella lopullista päätöksentekoa varten.
Lentopaikan kehittämisestä on tehty AKKE-rahoituksella selvitystyö keväällä 2024. josta muutamia perusteluita:
Toimintaympäristön muutokset ja uusi teknologia avaavat mahdollisuuden joustavasti toimivien pienten lentokenttien ja lentokenttäverkoston kehittämiseen. Energiamurros etenee myös lentoliikenteessä edistäen alueiden saavutettavuutta kestävällä tavalla. Iisalmessa ja Ylä-Savossa on merkittäviä yrityksiä ja matkailupalveluja sekä julkisen sektorin toimijoita, jotka tarvitsevat nopeita kotimaisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Iisalmen lentokentän luontainen vaikutusalue on Ylä-Savon seutukunta, joka sisältää Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kunnat sekä Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärven. Ylä-Savon väkiluku on noin 50 000 asukasta.
Ylä-Savo on Pohjois-Savon vientiteollisuuden veturi. Ylä-Savossa teollisuuden merkitys on selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Alueen työpaikoista 19 % on teollisuuden työpaikkoja, kun koko Suomessa vastaava luku on 13 %. Iisalmen lentokentän vaikutusalueella on noin 19 000 työpaikkaa, joista noin 12 000 palvelusektorilla (60 %), noin 5 000 jalostukseen liittyviä (25 %), joista noin 3 500 teollisuuden työpaikkoja (TOL-luokka C) ja noin 2 000 alkutuotannon työpaikkaa.
Pienten lentoasemien verkostolla on tärkeä tehtävä Suomen liikenneyhteyksien ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä. Lentoliikenteen ja logistiikan liiketoimintamallit uudistuvat jatkuvasti. Panostamalla uuden ajan ilmaliikenteen edellytysten parantamiseen Iisalmen lentokenttä voi edistää Ylä-Savon saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Elinkeinoelämän matkustusvolyymit ovat Suomen taloudelle strategisen tärkeitä. Tarvitaan enemmän kysyntäohjautuvaa liikennettä sopivan kokoisella kalustolla. Trendi, jossa junilla ajatellaan korvattavan pitkiäkin lentomatkoja, ei toimi liikematkustajille. Suomen lentoliikennestrategia on valmisteilla. Pyrkimys on kohti kustannustehokkaampaa, asiakaslähtöisempää ja puhtaampaa ilmaliikennettä.
Ylä-Savossa Iisalmen lentokentän lähistöllä sijaitsee merkittävää ja monipuolista teollisuutta, joka toimii globaaleilla markkinoilla. Yrityksillä on säännöllinen tarve matkustamiseen mm. asiakas- ja huoltokäyntejä varten. Vastaavasti Ylä-Savossa käy tuhansia asiakkaita vuodessa vierailemassa ja tekemässä kauppoja. Alueella sijaitsee myös toimijoiden varaosavarastoja, joista palvellaan asiakkaita globaalisti. Alueelle tehdään yli 5 000 vientiteollisuuden asiakasvierailua vuosittain, jotka voisivat hyödyntää suoria Iisalmen lentoja. Lisäksi mahdolliset matkailijatarpeet, toimiva lentokenttä avaisi uusia mahdollisuuksia matkailun kehittämiseen.
Vähäpäästöinen lentäminen herättää laajalti kiinnostusta, sillä alueen saavutettavuutta voitaisiin parantaa lisäämättä ympäristökuormitusta.
Iisalmen ja Kuopion lentoyhteyksien kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia. Iisalmen potentiaaliset yhteydet palvelisivat pienempiä volyymejä ja ensisijaisesti elinkeinoelämän tarpeita. Kuopion lentoyhteyksien kysyntä on paljon suurempaa myös vapaa-ajan matkustamisessa.
Pienten lentokenttien nostaminen tasolle, jossa ne voivat palvella elinkeinoelämän ja muita yhteiskunnan tarpeita, on toden teolla mahdollistunut viime vuosina. Keskeinen asia on, että satelliittiteknologian avulla voidaan laatia ja hyväksyttää Iisalmen kaltaisille pienille lentokentille huonon sään mittarilähestymisjärjestelmiä, jotka mahdollistavat lentotoiminnan huonossa säässä.
Lennonjohdon tarve ei ole pullonkaulana kehitykselle. Kaikki kaupallinenkaan taksilentotoiminta ei tarvitse lentokentällä toimivaa lähilennonjohtopalvelua. Mikäli lennonvarmistusta tarvitaan, markkinoille on tullut etälennonjohtoratkaisuja, joiden avulla liikennettä voidaan palvella joustavasti ja lyhyelläkin varoitusajalla.
Lentokentän mahdollistama parantunut saavutettavuus luo edellytyksiä liiketoiminnan kasvulle ja uusille investoinneille ja työpaikoille.
Ensimmäisessä vaiheessa tarvittavat investoinnit ja toimet:
- Kiitotien parannukset: Kiitotien jatkaminen 1 500 metrin mittaiseksi, leventäminen ja päällystys. Reuna ja päätysektorien puuston ja muiden esteiden raivaus.
- Rakennukset: Konttirakennus, jossa lennonvalmistelu/matkustajien odotustila.
- Sääasema: Tehdään sääasema lentokentälle yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa, mistä saa mm. lämpötilan, pilvisyyden, tuulitiedon yms. Sama asema palvelee myös Iisalmen kaupunkia tarkentuneina säähavaintoina.
- Huonon kelin operointi: Tehdään GPS-pohjaiset lähestymismenetelmät kentälle, mikä mahdollistaa operoinnin huonollakin kelillä.
- Ylläpito: Tehdään puitesopimus paikallisen urakoitsijan kanssa, joka ylläpitää kenttää tarpeen mukaan tuntitöinä. Käytettävä kalusto pääosin urakoitsijan omistuksessa.
Investoinnin suuruusluokka on 1—3 miljoonaa euroa.
1 500 metrin kiitotie mahdollistaa kaupallisia lentoja suihkukoneella suoraan Keski-Eurooppaan.