Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan Suomessa 100 000 naista on vuosittain puolisonsa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai sillä uhkailun kohteena (STM 2008:9). Lievistä ja perusmuotoisista kotitalouksissa tapahtuneista pahoinpitelyistä 71 % kohdistuu naisiin ja 15 % miehiin, loput alle 15-vuotiaisiin lapsiin. Perheväkivaltaan kuolee hieman yli 20 naista vuosittain (Optula verkkokatsauksia 12/2009).
Suomi allekirjoitti vuonna 2011 Istanbulissa Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimuksen noudattaminen edellyttää turvakotipaikkojen kasvattamista nykyisestä 114 turvakotipaikasta 530 paikkaan.
Vuoden 2015 alusta turvakodit siirtyvät kunnilta valtion vastuulle ja turvakotipaikkojen määrä väheni 120 paikasta 114 paikkaan. Valtionrahoitusta haki 24 turvakotia, kuitenkin vain 19 pääsi rahoituksen piiriin. Tällä hetkellä Suomessa toimii 20 turvakotia. Täyttääkseen Istanbulin sopimuksen kriteerit Suomen tulisi viisinkertaistaa turvakotipaikat. Tällä hetkellä Länsi-Suomessa ei ole turvakoteja Turun ja Vaasan välillä lainkaan. Nykyinen runsas 11,5 miljoonan määräraha ei mahdollista turvakotipaikkojen tarvittavaa laajennusta, vaan riittää ainoastaan nykyisten 114 turvakotipaikan pyörittämiseen. Määrärahaa tulisi nostaa määrätietoisesti vuosittain, jotta uusia turvakotipaikkoja voidaan perustaa, alueellista kattavuutta parantaa sekä ottaa huomioon tilojen esteettömyys.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,