Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat vähenevät 30 miljoonalla eurolla vuosina 2017—2019. Säästöistä 16 miljoonaa euroa otetaan tuomioistuinten määrärahoista. Tuomioistuinten perusrahoituksen matala taso on herättänyt huolta jo pitkään. Esimerkiksi maaliskuussa 2015 sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon parlamentaarinen työryhmä vaati oikeudenhoidon resurssien palauttamista vuoden 2014 tasolle. Työryhmä totesi, ettei leikkauksia voida jatkaa ilman, että oikeusvaltion ydintehtävät kärsivät. Vaikka hallitus on osoittanut suunnitelmakaudelle tilannetta hiukan kohentavia erillisiä määrärahoja, perusrahoituksen matala taso jää ratkaisematta.
Oikeusvaltiossa toimiva tuomioistuinlaitos on välttämätön. Riittämättömien resurssien seurauksena oikeusprosessit pitkittyvät kohtuuttomiksi. Luottamus oikeuslaitokseen voi horjua, mikäli oikeusturva ja oikeudenkäyntien laatu heikkenevät. Tavallisen kansan on voitava luottaa siihen, että oikeuslaitos tarvittaessa ratkaisee riidat ja tuomitsee rikolliset. Lakivaliokunnan lausunnon mukaan tuomioistuinten välitön rahantarve vuonna 2017 on 3,3 miljoonaa euroa, jotta nykyinen tilanne pysyisi ennallaan.
Esitys sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,