Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Ulkoministeriö on syyskuussa 2016 julkaissut arvion, jonka mukaan kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on tuloksellista ja tehokasta. Arvion johtopäätösten mukaan järjestöjen tukeen vuonna 2015 kohdistetut leikkaukset olivat virhe. Harkitsemattomasti ja nopeasti toimeenpannut leikkaukset näkyvät käytännössä. Järjestöhankkeita on lopetettu ja hyödynsaajia on yli miljoona vähemmän. Sipilän hallituksen aikana kehitysyhteistyömäärärahat ovat laskeneet 0,55 prosentin BKTL-osuudesta ensi vuodeksi aiottuun 0,38 osuuteen.
Ulkoministeriön arvioinnissa suositellaan kansalaisjärjestörahoituksen lisäämistä. Vaadimme kehitysyhteistyön rahoituksen suuntaamista niin, että tukea ohjataan takaisin kansalaisjärjestöjen tuloksellisesti ja tehokkaasti tekemälle kehitysyhteistyölle. Kansalaisjärjestöjen antama apu tulee mm. koulutus- ja terveydenhuoltopalvelujen kautta suoraan kohdemaan kansalaisille ja auttaa heitä nousemaan köyhyydestä.
Suomen koko kehitysyhteistyön odotetaan olevan vuonna 2018 vain noin 0,38 % BKTL:sta. Vaikka osa laskusta selittyy talouskasvusta on osuus kuitenkin liian alhainen kun ottaa huomioon, että Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyönsä YK-tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,