Innovaatiovetoinen, osaamisperustainen talous ei voi toimia ilman menestyviä ammattikorkeakouluja. Hallitus linja ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkaamisesta jatkuu. Hallituksen tavoitteena on tehdä ammattikorkeakouluille suoria leikkauksia yhteensä 25 miljoonaa euroa. Leikkauksilla vaarannetaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet tarjota laadukasta koulutusta, lasketaan osaamistasoa. Koulutustason nousun pysähtymisellä on merkittävät seuraukset elinkeinorakenteen sekä korkean osaamisen työpaikkojen syntymisen kannalta. 

Hallitus kuitenkin peräänkuuluttaa Suomen nousua innovaatioilla ja samaan aikaan leikkaa laajasti koko koulutuskentältä. Opetuksesta ja tutkimuksesta leikattu euro supistaa taloutta ja työpaikkojen määrää kuuden euron verran yhteiskunnassa. 

Juha Sipilän hallituksen leikkaukset korkea-asteelle ovat niin suuria, että se vaarantaa 3300 tutkimuksen ja opetuksen työpaikkaa korkea-asteella. Siksi on vastuuntunnotonta ja järjen vastaista väittää, että tämän mittaluokan säästöt eivät vaarantaisi suomalaista tutkimusta ja osaamista. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa jo toteutetut henkilöstövähennykset ovat henkilötyövuosina olleet yli 10%. Koulutuksen laadun ja henkilöstön asemana heikkeneminen vaikuttavat suoraan kansakunnan kykyyn selvitä maamme vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. 

Kilpailukykysopimuksen seurauksena hallituksen leikkauslinja sivistykseen, opetukseen ja tutkimukseen jatkuu. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että julkisille työnantajille työaikojen pidennyksen ja lomarahojen leikkausten myötä tulevat säästöt käytetään työnantajakustannusten alentamiseen. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on virheellisesti luokiteltu yksityiset koulutuspuolen toimijat osaksi julkista sektoria. Myös näille on kohdistettu julkiselle sektorille kilpailukykysopimuksessa sovitut leikkaukset. Tämän lisäksi OKM:n pääluokasta leikataan muut kilpailukykysopimuksen edellyttämät säästöt, yhteensä 55 miljoonaa euroa.