Maailman nykyisten konfliktien ja sotien muuttunut luonne on osoittanut, kuinka rajalliset mahdollisuudet aseellisilla ja sotilaallisilla keinoilla on väkivaltaisten konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisussa, rauhan rakentamisessa ja turvaamisessa, sekä siviiliväestön suojelemisessa. 

Siviilikriisinhallinta puolestaan edustaa kokonaisvaltaista kriisinhallintanäkemystä, jolla pyritään vakauttamaan maailman konfliktialueita, ehkäisemään uusien globaalien uhkien leviämistä ja parantamaan tätä kautta myös Suomen turvallisuutta. Siviilikriisinhallinnalla edistetään lisäksi rajat ylittävien turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Siviilikriisinhallinta kattaa myös pitkäkestoisemmat tilapäiset toimet, joiden tavoitteena on vahvistaa julkista hallintoa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa.  

Suomen kansallisen siviilikriisihallintastrategian mukaan siviilikriisinhallintaoperaatioissa on tavoitteena 150 suomalaisasiantuntijan keskimääräinen vuosittainen taso. Nykyisellä määrärahatasolla Suomi pystyy kuitenkin vuosittain lähettämään operaatioihin vain 120 asiantuntijaa.  

Ulkoasianministeriön arvion mukaan yhden siviilikriisinhallintaasiantuntijan vuosittaiset kustannukset ovat keskimäärin 120 000 euroa. Tarvittaisiin siis noin 3,6 miljoonaa euroa lisää, jotta päästäisiin kansallisen strategian asettamaan 150 asiantuntijan tavoitteeseen.  

Osallistuminen kansainväliseen siviilikriisinhallintaan on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sille on siis myös varmistettava riittävät resurssit. Kuten sviilikriisinhallintastrategiassakin todetaan: "Suomalaisten asiantuntijoiden lähettäminen riittävissä määrin EU:n, YK:n, Etyj:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen toimielimiin tarjoaa Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa kansainvälisen siviilikriisinhallinan kehittämiseen sekä operaatioiden suunnitteluun ja toteutukseen." Samalla Suomi osallistuu kansainväliseen vastuunkantoon ja tukee konfliktien ennaltaehkäisyä, ratkaisemista ja rauhanrakentamista.