Hallituksen uudistus oppivelvollisuuden laajentamisesta ei ratkaise lasten ja nuorten kouluttautumisen todellisia ongelmia. Suurin ongelma ovat tällä hetkellä ne koulupudokkaat, joilla ei peruskoulun jälkeen ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. PISA-mittauksissa Suomi on pudonnut kärjestä kaikilla mitatuilla alueilla: lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Viime vuosina oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet, ja heikosti osaavien osuus on lisääntynyt. Jopa 11 prosentilla peruskoulun päättäneistä on niin huono lukutaito, että se rajoittaa heidän elämäänsä ja estää jatko-opinto- tai työnsaantimahdollisuuksia. Nämä nuoret kaipaisivat kipeästi räätälöityä lisätukea opintoihin, osa myös erityisopetusta jo alakouluvaiheesta saakka.  

Kaikilla tulee olla mahdollisuus suorittaa toisen asteen opinnot. Perheiden taloudellinen tilanne ei saa muodostua esteeksi opinnoille. Oppivelvollisuusiän nostamisen sijaan näitä nuoria tulee tukea riittävän suurella oppimateriaalilisällä. Oppimateriaalilisä on ollut hyvä väline sellaisten nuorten auttamiseen, jotka eivät itse pysty hankkimaan toisen asteen opintoihin liittyviä tarvittavia oppimateriaaleja. Tuen tulee olla jatkossakin tarveharkintaista.  

Tällä hetkellä ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta suorittava nuori voi saada opintorahan oppimateriaalilisää, jos hänen vanhempiensa yhteenlasketut tulot ovat enintään 41 100 euroa vuodessa. Oppimateriaalilisä on 46,80 euroa/kk. Suuremmalla määrärahatasolla oppimateriaalilisän tasoa voidaan korottaa ja sitä voidaan kohdentaa laajemmalle ryhmälle toisen asteen opiskelijoita. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää 10 miljoonan euron lisämäärärahaa opintorahan oppimateriaalilisän käytön laajentamiseen ja korottamiseen toisen asteen opinnoissa.  

Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vuoden 2021 vaihtoehtobudjettiin.