Suomen työllisyystilanne on viime aikoina parantunut. Tästä huolimatta suuri määrä suomalaisia on yhä työttöminä. Työllisyyspolitiikan suuri haaste on suuri määrä pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistäminen on monella tapaa haasteellista. Suomessa on myös suuri määrä osatyökykyisiä, joiden toiveena on päästä töihin ja joiden panosta tarvitaan. Avoimien työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisessa on samoin suuria haasteita. Avoimia työpaikkoja on monilla aloilla ja alueilla, mutta osaavaa työvoimaa on vaikeaa saada.  

Hallituksen aktiivimallit ja muut työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät pure oikealla tavalla näihin edellä mainittuihin työmarkkinoiden keskeisiin ongelmakohtiin. Pitkäaikaistyöttömien ja osa-työkykyisten työllistämiseen tarvitaan henkilökohtaiset tilanteet huomioivaa ohjausta ja räätälöityjä palveluita. Työvoiman kohtaanto-ongelmiin puuttuminen vaatii julkisilta työvoima- ja yrityspalveluilta läheistä yhteistyötä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Yritykset tarvitsevat rekrytointiapua siinä missä työttömät työllistämispalveluita.  

Palkkatuki on yksi keskeinen keino auttaa vaikeasti työllistyviä. Palkkatuen myöntämiseen tarvitaan kuitenkin joustavuutta, ettei työllistäminen jää kiinni liian raskaasta byrokratiasta ja säännöistä. Starttirahan myöntämiseen tarvitaan samoin enemmän joustavuutta ja aloittavan yrittäjän henkilökohtaisen tilanteen parempaa huomioimista. Panostukset aktiivisiin toimiin vähentävät passiivisten työttömyysturvatukien määrää. 

Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2019.