Tasoitusperusteen korottamisesta on keskusteltu jo aiemmin useaan otteeseen. Maaliskuussa 2016 käynnistyi Ahvenanmaan maakunnan hallituksen ja valtakunnan hallituksen välisiin poliittisiin neuvotteluihin perustuva prosessi tasoitusperusteen korottamisesta. Hallituksen tarkoituksena oli valmistella vuoden 2017 talousarvion käsittelyyn päätös tasoitusperusteen korottamisesta 0,45 prosentista 0,48 prosenttiin. Tasoitusperusteen tarkistus ei ole kuitenkaan sisältynyt vuoden 2017, vuoden 2018 eikä vuoden 2019 talousarvioon. 

Voimassa olevan itsehallinnon taloudellisen järjestelmän käyttöönoton jälkeen tasoitusperusteesta ja valtion tilinpäätöksen rakenteen muutoksesta on tehty kaksi selvitystä. Koska on ollut olemassa erilaisia käsityksiä siitä, millaisten muutostekijöiden tulisi johtaa tasoitusperusteen muutokseen, valtiovarainministeriö ja maakunnan hallitus muotoilivat yhdessä kaksi kysymystä Ahvenanmaan valtuuskunnalle vuonna 2015. Ahvenanmaan valtuuskunta totesi lausunnossaan, että ottaen huomioon itsehallintolain valmistelussa tehdyt muutokset säännökset mahdollistavat suhteellisen laajan oikeudellisen harkinnan, jolloin myös taloudellisten vaikutusten arviointi voidaan ottaa huomioon. Ahvenanmaan valtuuskunta totesi myös, että esitetyt perustelut tasoitusperusteen korottamiseksi ja vastaavasti laskemiseksi muodostavat ainoastaan yleisen säännöksen, ja näin ollen niitä voidaan pitää esimerkkeinä siitä, milloin muutoksia on tarpeen tehdä. Lopuksi todettiin tasoitusperusteen tarkistuksen olevan paikallaan, koska tasoitusperustetta ei ole muutettu nykyisen itsehallintolain voimassaoloaikana 1.1.1993 jälkeen. 

Pääasiallisina syinä siihen, että nykytilanne vaatii tasoitusperusteen korottamista, ovat valtiontilinpäätöksen perusteissa tapahtuneet rakenteelliset muutokset valtion toimintojen yhtiöittämisen vuoksi, muuttuneet väestösuhteet, EU-jäsenyydestä aiheutuvien velvoitteiden kustannukset (esim. mittava digitalisointi) sekä kansainväliset vaatimukset ilmastoon liittyvistä toimenpiteistä. Näin ollen tasoitusperustetta tulee korottaa ja määrärahaa lisätä nykyisiä rakenteita vastaavalla tavalla. 

Perusteluina tasoitusperusteen korottamiselle maakunnan hallitus esitti lausunnossaan valtiovarainministeriölle toukokuussa 2016 valtiontilinpäätöksessä tapahtuneet rakenteelliset muutokset ja edellä mainitut syyt. Se seikka, että eduskunnan tehtävänä on maakuntapäivien suostumuksella säätää tasoitusperusteen muutoksista, viittaa siihen, että lainsäätäjä on arvioinut päätöksentekoprosessin olevan luonteeltaan hyvin poliittinen. Tätä taustaa vasten ja Ahvenanmaan valtuuskunnan lausunto huomioon ottaen on siis perusteltua kiinnittää huomiota kaikkiin edellä mainittuihin seikkoihin. 

Tasoitusperusteen korottaminen 0,45 prosentista 0,48 prosenttiin vastaisi noin 15 000 000:aa euroa. Vaikka hallitus ei ottanut korotusta valtion vuoden 2019 talousarvioon, maakunnalle siirtyvien valtionvarojen korottamiselle on vahvat perusteet. Mainittujen syiden lisäksi tulee esim. olla selvää, että suurempi väestö aiheuttaa suuremmat kustannukset julkisten palvelujen ylläpitämisessä. Itsehallintolain voimassaoloaikana ahvenanmaalaisten osuus Suomen väestöstä on kasvanut. Vuodenvaihteessa 2017—2018 se oli lähes 0,53 prosenttia, ja kun järjestelmä aikoinaan tuli voimaan, se oli vain 0,48 prosenttia. Ahvenanmaan väestönkasvu on toisin sanoen ollut runsaat 16 prosenttia vuodesta 1993, kun taas Suomen väestönkasvu on ollut 8 prosenttia. Ahvenanmaan vastaa myös merkittävästä valtion välittömien verojen osuudesta. Verotusvuonna 2015 Ahvenanmaa maksoi 0,71 prosenttia valtakunnan yhteenlasketuista välittömistä veroista. Myös EU-vaatimuksista aiheutuvat korkeat IT-kulut on perusteltua ottaa huomioon, koska maakunnalle aiheutuvat kustannukset muodostuvat pienten volyymien vuoksi hyvin suuriksi. 

Edellä mainituin perusteluin on siis perusteltua lisätä Ahvenanmaan tasoitusmaksuun ehdotettuun määrärahaan 15 000 000 euroa, mikä vastaisi tasoitusperusteen korottamista 0,48 prosenttiin.