Sekä Suomen että Ruotsin ongelmana on ollut jo vuosia kestävyysvaje matalan työllisyysasteen muodossa. Kummassakin maassa hallituksen tavoitteena on ollut nostaa työllisyysastetta, mutta Ruotsissa siinä ollaan onnistuttu merkittävästi Suomea paremmin. Palkansaajan käteen jäävän tulon määrällä on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja sitä kautta työllisyyteen. 

Nykytilanteessa Ruotsissa verotus on selkeästi kevyempää niille palkansaajille, joiden vuositulot ovat 30 000—100 000 euroa. Eniten tappiolla ovat 40 000—60 000 euroa vuodessa tienaavat suomalaiset: heitä verotetaan keskimäärin 7—8 %-yksikköä ankarammin kuin saman verran tienaavaa ruotsalaista. Keskituloiselle ruotsalaiselle jää noin 200 euroa enemmän käteen kuin meillä. 

Työllisyysasteen nostamisessa keskeistä on työn ensisijaisuuden ja kannattavuuden korostaminen suhteessa sosiaalietuuksiin. Perussuomalaiset vaatii, että työnteko tulee tehdä kaikissa tilanteissa sosiaalietuuksien varassa elämistä taloudellisesti kannustavammaksi sekä verotusta keventämällä että kannustinloukkuja purkamalla. 

Perussuomalaiset esittää, että keskituloisten ansiotuloverotuksen kohtuullistaminen Ruotsin tasolle tehdään portaittain ja vuonna 2019 keskituloisten ansiotuloverotusta lasketaan 300 000 000 eurolla. Seuraavina verovuosina ansiotuloverotuksen laskeminen sidotaan saavutettuun työllisyysasteen nousuun.