Lastensuojelun tilanne Suomessa on hälyttävä. Viikoittain lehdet uutisoivat lastensuojelun resurssipulasta sekä laitoksista karkuteillä olevista nuorista, joita yksikään viranomainen ei etsi. Monet näistä nuorista ovat alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle. Seksuaalirikokset ovat äärimmäisen traumatisoivia ja itsemääräämisoikeutta loukkaavia ja voivat vaikuttaa uhrien jokapäiväiseen elämään vielä vuosia tapahtuneen jälkeen. Tämä aiheuttaa huomattavaa inhimillistä kärsimystä ja vaatii terveydenhuollolta moniammatillista osaamista uhrien auttamiseksi. Tämän lisäksi tulisi panostaa voimakkaasti ennalta ehkäisevään toimintaan, jotta lapsia ja nuoria voidaan aiempaa paremmin suojella seksuaalirikoksilta.