Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan noin 2 500 erilaista seurantaloa. Seurantalot ovat erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamia taloja. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla, ja niitä ovat rakentaneet esimerkiksi työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Talot ovat kiinteä osa alueensa historiaa ja nykypäivää. Monet talot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.  

Seurantalot ovat siis syntyneet kansalaisten aktiivisen toiminnan ansioista, ja ne ovat mahdollistaneet avoimen kansalaistoiminnan. Ne ovat edelleen merkittäviä kokoontumis- ja juhlatiloja ympäri Suomen. Myös tässä ajassa tarvitaan ei-kaupallisia tiloja monipuoliseen yhdessä tekemiseen. Talot ovat monella paikkakunnalla ainoita isompia kokoontumistiloja, ja niiden käyttäjiä löytyy kaikista ikäluokista.  

Talot mahdollistavat monipuolista toimintaa, kuten erilaista kulttuuritoimintaa, kaikenikäisten kursseja ja juhlia. Tiloja myös vuokrataan ulkopuolisille, mikä mahdollistaa talosta koituvien kustannusten kattamista ja yhdistysten toiminnan rahoittamista.  

Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen avustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksilla säilytetään talojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistetaan niiden erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja tehdään käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustusta käytetään talojen peruskorjaamiseen, johon harvalla talolla on omia varoja omavastuuosuutta lukuun ottamatta.