Järjestöille osoitettu kylätoiminnan valtionapu vuodelle 2016 on laskemassa valtioneuvoston esityksen mukaan nykyisestä miljoonasta sadastatuhannesta (1, 1 miljoonaa euroa) neljäänsataan tuhanteen euroon (400 000 euroa). Esitys on ristiriidassa maaseutupoliittisen kokonaisohjelman v. 2014—2020 kanssa, jossa todetaan, että paikallista kehittämistoimintaa, kuten kylätoimintaa, tulee edelleen vahvistaa käytännön osoitettua, että paikallisuudella saadaan merkittäviä ja kestäviä tuloksia aikaan. Ohjelmassa todetaan myös, että kyläyhdistykset voivat toimia myös työllistäjinä ja syrjäytymisen ehkäisijöinä. Järjestöjen tekemä kylätoiminta tuottaa merkittävää henkistä hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa.  

Itäinen ja pohjoinen Suomi on harvaan mutta kauttaaltaan asuttua aluetta ja täynnä erikokoisia kyliä. Jotta koko Suomi saadaan jatkossakin pidettyä asuttuna, on valtion toimin vahvistettava maaseudun elinvoimaa ja järjestelmällistä työskentelytapaa ja kehittämistoimintaa sekä ylläpidettävä lähipalveluiden hyviä käytäntöjä yhdessä järjestöjen kanssa. Kylätoiminnan valtionavun leikkaus kohdistuisi maaseudun asukkaisiin, joiden asumisen mahdollistavista palveluista on jo ennestään viety aivan liian suuri osa.