Edellinen hallitus asetti Suomelle kansalliset luomutavoitteet, jotka istuva hallitus on ohjelmassaan hyväksynyt: vuonna 2020 Suomen peltoalasta tulee olla luomutuotannossa 20 %, ja julkisissa ruokapalveluissa tarjottavasta ruoasta tulee vuonna 2020 olla 20 % luomua. Tällä hetkellä Suomen peltoalasta 9,4 % on luomutuotannossa, Etelä-Savossa 13,5 % ja Kainuussa yli 20 %. Julkisissa ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta tällä hetkellä noin 5 % on luomua. 

Suomen ruokajärjestelmän keskeisiä pulmia torjunta-aineiden käytön lisäksi on tuontiruoan suuri osuus: alijäämä on noin 3—4 mrd. euroa/v. Haittavaikutuksia kansantalouteen kasvattaa ruoan tuonnin lisäksi tavanomaisen tuotannon käyttämien torjunta-aineiden, väkirehujen ja lannoitteiden maahantuonti. Myös luomuelintarvikkeita tuodaan maahan: kaupoissa myynnissä olevista luomuelintarvikkeista (tuotenimikkeistä laskettuna) vain 60 % on kotimaisia.  

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista ja kuvattujen haasteiden ratkaisemista tukemaan Suomeen perustettiin vuoden 2012 lopussa Luomuinstituutti. Sen koordinaatioyksikkö sijaitsee Mikkelissä, ja sen asiantuntijaverkostossa on kaikkiaan noin 150 asiantuntijaa, jotka ovat joko Helsingin yliopiston tai Luonnonvarakeskuksen henkilökuntaa (toteuttavat tutkimus- ja kehittämishankkeita pääosin projektirahoituksella).  

Luomuinstituutin resursointi jäi perustamisvaiheessa vajaaksi: Helsingin yliopisto ja Luke maksavat vuosittain vain johtamisen kustannukset (n. 120 000 euroa/v), ja koordinaatioyksikön muu toiminta on rahoitettu vuoden 2015 loppuun asti alueen myöntämällä hankerahoituksella ja valtion 50 000 euron budjettimäärärahalla. Vuoden 2016 alusta Luomuinstituutilla on käytettävissään vain 120 000 euron suuruinen, perustajien osoittama perusrahoitus johtamisen kuluihin. Muu koordinaatiotoiminta (tutkimus- ja hankekoordinaatio, tiedeviestintä ja hallinto) edellyttävät 300 000 euron vuotuista budjettirahoitusta.