Hallitusohjelman mukaisesti peruspalveluiden valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhtä prosenttiyksikköä vastaava vähennys vuosina 2024—2027. Vuonna 2025 vähennys pienensi valtionosuutta 25 275 000 euroa ja vuonna 2026 indeksijarrun osuus on jo 31 600 000. Koko hallituskauden aikana indeksijarrun kumulatiivinen vaikutus on hallitusohjelmapapereiden mukaan noin 120 miljoonaa euroa.  

Indeksijarrun lisäksi vuoden 2026 talousarvioesityksessä on päätetty 75 miljoonan euron valtionosuusleikkauksesta kuntien peruspalveluihin. Kunnat menettävät peruspalveluiden valtionosuuksia vuoden 2026 talousarvioesityksessä yhteensä 106 600 000 euroa.  

Jokainen leikkaus ja indeksijarru on käytännössä leikkaus kuntien sivistyspalveluista, sillä ne muodostavat valtaosan kuntien lakisääteisten tehtävien menoista. Indeksileikkaus siis heikentää esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen rahoitusedellytyksiä. Valtionosuuksien indeksikorotusjarru sekä suora leikkaus romuttavat kuntien mahdollisuuden tuottaa palveluita, joita niille lakisääteisesti on määrätty.  

Valtionosuusleikkausten yhteissumma nousee hallituskaudella noin 200 miljoonaan euroon. Käytännössä leikkaukset valtionosuuksiin ovat samansuuruiset kuin hallituskauden 200 miljoonan panostukset perusopetukseen.  

Hallitus on ajamassa kuntien peruspalvelurahoitusta alas samalla, kun kuntien lakisääteisiä tehtäviä lisätään. Valtionosuusleikkaus on peruttava, minkä lisäksi valtionosuuksia pitäisi korottaa täysimääräisesti, jotta kunnissa vältytään koulutusleikkauksilta.