Hallituksen koulutusleikkaukset ovat jo nyt aiheuttaneet mittaamatonta vahinkoa koulutukselliselle tasa-arvolle sekä koulutuksen laadulle ja saatavuudelle. Tuhoisin elementti hallituksen koulutusleikkauksissa on niiden sattumanvaraisuus — perustana ei ole koulutuspoliittista kokonaisnäkemystä eikä juurikaan vaikutusten arviointia. Lisäksi hallituksen edustajat ovat yhä uudelleen luvanneet, ettei koulutuksesta enää leikata. 

Lupauksista huolimatta yliopistoilta ollaan vuoden 2017 talousarvioesityksessä leikkaamassa lisää, kun kilpailukykysopimuksen tuomat hyödyt leikataan pois. Uusia leikkauksia perustellaan sillä, että kilpailukykysopimus alentaa yliopistojen henkilöstökustannuksia siten vähentäen valtion rahoituksen tarvetta. Sopimuksessa rahoitusvastuu kuitenkin kohdistetaan julkisen sektorin työnantajille. Yliopistot eivät ole yliopistolain eivätkä kilpailukykysopimuksen periaatteiden mukaan julkisen sektorin työnantajia.  

Kilpailukykysopimuksen vaikutuksen vähentäminen yliopistojen talousarviorahoitteisesta toiminnasta on siis vain uusi leikkaus yliopistoilta. Jo aiemmin tehdyt leikkaukset ovat vaikuttaneet suoraan yliopistojen toimintaan esimerkiksi opetus- ja muun henkilökunnan irtisanomisina, kurssitarjonnan vähenemisenä ja opinto-ohjauksen puuttumisena. Edellä mainitut heikentävät opetuksen ja tutkimuksen laatua, hidastavat opintoja ja lisäävät työntekijöiden kuormitusta.