Esitämme, että Saaristomeren tilan parantamiseen lisätään määrärahaa vuoden 2024 talousarviossa. Rehevöitynyt Saaristomeri on Suomen rannikon heikkokuntoisin merialue. Saaristomeren maatalouden hajakuormitus on ainut jäljellä oleva Itämeren suojelukomission määrittelemä niin sanottu hot spot Suomessa. Vesiensuojelun tehostamiseksi tarvitaan Saaristomerelle kohdennettuja toimenpiteitä.  

Rehevöitymistä aiheuttavat ihmisen toiminnasta peräisin olevat ravinteet fosfori ja typpi, joita kulkeutuu mereen nykyään etenkin maatalouden hajakuormituksesta. Hallitus on tunnistanut haasteen ja hallitusohjelmassaan sitoutunut jatkamaan Saaristomeri-ohjelmaa, jonka tavoitteena on poistaa Saaristomeri Itämeren pahimpien kuormittajien listalta vaalikauden loppuun mennessä. Lisäksi hallitus aikoo tehdä Saaristomeren valuma-alueesta ravinnekierron pilottialueen.  

Hallituksen vuoden 2024 talousarvioehdotus sisältää korvamerkittyä Saaristomeren ja vesiensuojelun rahoitusta kuusi miljoonaa euroa vuodelle 2024. Rahoitus on budjetoitu ympäristöministeriön momenteille 35.10.23 ja 35.10.61. Vaalikauden aikana Saaristomeri-ohjelmalle on tarkoitus hallitusohjelman mukaan osoittaa yhteensä 30 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön rahoitus on tärkeä Saaristomeren hot spot -tiekartassa tunnistettujen vaikuttavimpien toimenpiteiden rahoittamiseksi. Näitä ovat muun muassa maanparannusaineiden käytön laajentaminen ja erilaisten hankkeiden rahoitus, kuten alueellisten vesistökunnostusten toteuttaminen.  

Hot spot -tiekartan täysimääräinen toteuttaminen mahdollistaa noin 150 000 fosforikilon vähentämisen meren ravinnevalumasta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusia toimia etenkin maa- ja metsätalousministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriön panostuksia teknologisiin ratkaisuihin. Maa- ja metsätalousministeriön momentilla 30.10.40 oleva 600 000 euron korvamerkitty rahoitus Saaristomeri-ohjelman toteuttamiseen biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointitukina on tärkeä alku. Lisäksi erityisesti maa- ja metsätalousministeriön uusi biokaasuun sidottu ravinnekiertotuki tulee laajentaa kaikkia orgaanisia lannoitteita kehittäviä laitoksia koskevaksi. Ravinnekiertotuen avulla tulee teknologianeutraalisti mahdollistaa lantafosforin siirtyminen ylijäämäalueilta alijäämäalueille ja estää liikaravinteen päätyminen vesistöön. Alkuvaiheen tuki on satsaus kierrätyslannoitemarkkinan syntyyn, mikä osaltaan vahvistaa kotimaisen maatalouden omavaraisuutta.  

Maatalouden vesiensuojelun vaikuttava kohdentaminen edellyttää lisäksi kansallisen ravinnetietovarannon luomista, eli viljavuustietojen avaamista tutkimus- ja viranomaiskäyttöön. Ravinnetietovarantoa voitaisiin pilotoida Saaristomeren valuma-alueella ja osarahoituksena hyödyntää TKI-rahoitusta. Työ- ja elinkeinoministeriön TKI-rahoitusta tulisi ohjata myös saaristomeritutkimukseen ja uusien ratkaisujen pilotoimiseen ravinteiden poistamiseksi merestä.