Pelastusopisto on tärkeä arjen turvallisuuden tuottaja koulutuksen kautta. Pelastuslaitokset eri puolilta maata ovat ilmoittaneet, että vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 1 000 uutta pelastajaa nykyisen koulutustuotannon lisäksi.
Vuodelle 2023 Pelastusopistolle on tulossa tilapäisesti 2,3 miljoonaa, joka on Pelastusopiston haastavassa tilanteessa koottu sisäministeriön hallinnonalan sisäisesti. Lisäksi 100 000 euroa on Pelastusopistolle kohdennettua säästöä, joka peruutetaan. Eli yhteensä 2,4 miljoonaa. Inflaation ja kustannusten nousun myötä 2,4 miljoonaa ei riitä, vaan tarvittava summa on 3 miljoonaa euroa.
Oheisessa taulukossa on nähtävissä tilanne tarkemmin. Jo kuluvana vuonna on tarvetta sopeuttaa toimintaa, koska 2023 vuodelle siirtyvissä rahoissa on huomioitava lisäkursseille myönnetyt määrärahat (2021—2022 hätäkeskuspäivystäjälisäkurssi, 2022—2023 ruotsinkielinen pelastajakurssi), joiden kustannukset jakautuvat kahdelle vuodelle.
Tulevaisuus
Vuonna 2024 ja siitä eteenpäin kehyksestä puuttuva nykytaso 2,4 milj. euroa (tosiasiassa pysyvään kehykseen tarvitaan siis enemmän) näkyy sopeutustoimina sekä henkilöstön määrässä, investoinneissa (mitään ajoneuvoja ei uusita, mitään koulutushankintoja ei tehdä, luovutaan niistä harjoitteista, joista tulee merkittäviä kuluja), digiopetuksen kehittämisessä että kaikissa muissa menoissa.
Nykyisiä tutkintokoulutusmääriä joudutaan laskemaan. Pelastajien sisäänottomäärät putoavat nykyisestä 138:sta 120 pelastajaan vuodessa. Hätäkeskuspäivystäjien sisäänotto 48 putoaa 32:een opiskelijaan vuodessa. Vastaavia vaikutuksia on myös alipäällystön ja päällystön sisäänottoihin. Resurssipulan takia riittävää osaamista ei pystytä varmistamaan valmistuvien opiskelijoiden osalta. Pelastustoimen suorituskykyvaatimuksiin ei pystytä koulutuksella vastaamaan.
Täydennyskoulutuksia ei voida järjestää nykytasolla resurssipulan vuoksi. Haasteena on pitää maksullisen toiminnan tuotot edes puolen miljoonan tasolla. Jos 2,4 milj. euroa ei tule kehykseen, ei voida TUVE:ssa olevia (KEJO ja ERICA) käyttäjiä ja työasemia pitää nykyistä määrää (lakkautetaan käyttöoikeuksia ja työasemia). Näiden opetus jouduttaisiin sopeuttamaan.
Vuokramenot nousevat (pakolliset tilamuutokset vuokravaikutteisia + vuosittainen 2 % korotus) n. 150 000 euroa/vuosi. Koulutusmäärien pienentyessä voidaan osasta tiloja luopua, mutta mikään rakennus ei ole sellainen, josta voitaisiin kokonaisuutena luopua ja rajallinen määrä valtion virastoja voi siirtää toimintojaan meiltä tyhjeneviin tiloihin. Tästä saatavat tehostamistoimet on jo käytännössä toteutettu (Valtori ja Poliisi toimivat jo tiloissa).
Henkilöstömenoissa nousua on aina myös yleiskorotusten verran, tuntiopettajien käyttö on kalliimpaa (tuntiopettajat eivät näy HTV-määrässä, mutta näkyvät kuitenkin henkilöstökuluissa). Tällä hetkellä ICT-menot ovat selvässä nousussa (nousu edellisten 3 vuoden aikana n. 20 %, mikä tarkoittaa JTS-kauden loppupuolella n. 400 000 euroa vuodessa nykytasoon verrattuna), joten niiden pitäminen nykytasolla ei ole realistista ilman ko. toimintaan kohdistuvaa huomattavaa sopeuttamista. Todennäköisesti kulujen pitäminen nykytasolla tarkoittaa joidenkin toimintojen/järjestelmien jättämistä kokonaan pois (ei lakisääteiset/toiminnan kannalta pakolliset järjestelmät, oppimista tukevat järjestelmät). Suurimpia ICT-kuluja tulee Prontosta. Tällöin sopeuttamistoimet kohdistuisivat myös siihen ja kaikki kehitystoimet pysähtyvät.
Investointeja ei pystytä toteuttamaan tarvittavassa laajuudessa. Ajoneuvokaluston käyttöikä on jo nyt maksimissaan, ja käyttöiän nostaminen on nostanut myös niihin kohdistuvia huoltokuluja.
Taulukko 1 Pelastusopiston toiminnan ja talouden resurssitarkastelu 2022—2026 (milj. euroa)
| Tot. 2019 | Tot. 2020 | Tot. 2021 | Arvio 2022 | Arvio 2023 | Arvio 2024 | Arvio 2025 | Arvio 2026 |
|---|
Henkilötyövuodet (HTV) | 116 | 126 | 134 | 139 | 132 | 100 | 100 | 95 |
| | | | | | | | |
Henkilöstömenot | 7,2 | 8,0 | 8,3 | 9,0 | 8,4 | 6,5 | 6,5 | 6,3 |
Muut kulut | 9,1 | 8,8 | 9,4 | 11,4 | 10,5 | 9,5 | 9,3 | 9,4 |
Investoinnit | 0,8 | 1,0 | 0,6 | 1,4 | 0,7 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
KULUT YHTEENSÄ (bruttokulut) | 17,1 | 17,8 | 18,3 | 21,8 | 19,6 | 16,1 | 15,9 | 15,8 |
| | | | | | | | |
Toiminnan tuotot | 3,2 | 1,6 | 2,3 | 2,1 | 2,3 | 1,8 | 1,8 | 1,8 |
Momentin määräraha (Nettokäyttö/TAE/JTS) | 13,2 | 16,1 | 17,3 | 18,7 | 16,4 | 14,1 | 14,1 | 14,1 |
TUOTOT YHTEENSÄ (Bruttotulot+ momentin määräraha) | 16,3 | 17,7 | 19,6 | 20,9 | 18,7 | 15,9 | 15,9 | 15,9 |
| | | | | | | | |
Nettokäyttö | 14,0 | 16,2 | 16,1 | 19,6 | 17,3 | 14,3 | 14,1 | 14,0 |
Edelliseltä vuodelta siirtyny | 1,8 | 1,0 | 0,9 | 2,2 | 1,3 | 0,4 | 0,2 | 0,2 |
Seuraavalle vuodelle siirtyvä | 1,0 | 1,0 | 2,2 | 1,3 | 0,4 | 0,2 | 0,2 | 0,3 |
Pysyvän kehyslisäyksen saaminen on aivan olennainen asia Pelastusopiston toiminnan turvaamiseksi. Ilman pysyvää kehysrahoitusta ei myöskään pelastajalisäys ole mahdollista.
Pelastajalisäyksen edellyttämä rahoitus
Vuodelle 2023 Pelastusopistolle esitetään 600 000 euroa pelastajalisäyksen valmisteluun, mikä on luonnollisesti tärkeä, jotta suunnittelutyötä pystytään tekemään.
Pelkkä suunnitteluraha ei kuitenkaan yksin riitä. Jotta pelastajalisäys voidaan toteuttaa, tarvitaan vuosittain kuusi (6) miljoonaa euroa. Huomioitavaa on, että kyseessä on nykyisten opiskelijamäärien tuplaaminen.
Pelastajalisäys on suunniteltu toteutettavan mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntäen niin pitkälle kuin mahdollista olemassa olevia fasiliteetteja ja henkilöstöä. Harjoituskohteita hyödynnetään ja opetusta toteutetaan vuorotteluperiaatteella työturvallisuus ja kohteiden hyödynnettävyys huomioiden. Tästä huolimatta joudutaan hankkimaan mm. kaksi uutta sammutusautoa, muuta ajoneuvokalustoa (mm. miehistöautoja) sekä opiskelijakohtaiset suojavarusteet uusille opiskelijoille. Opetus- ja muun henkilöstön määrää on lisättävä. Tilojen osalta on tehtävä joitakin muutostöitä.
Pelastajalisäys on mahdollista syksystä 2024 alkaen. Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota siihen, että esim. sammutusautojen hankinta-aika on tällä hetkellä noin kaksi vuotta. Vastaavaa viivettä on todennäköisesti odotettavissa myös muissa välttämättömissä hankinnoissa. Toinen huomionarvoinen seikka on opiskelijarekrytoinnin vaatima aika — aikaa vaativat mm. koulutuksen markkinointi, varsinainen hakuprosessi sekä turvallisuusselvitykset, joiden kestoon Pelastusopistolla ei ole mahdollista vaikuttaa.
Mikäli resurssit ovat olemassa, Pelastusopisto pystyy kouluttamaan tarvittavan määrän pelastajia. Resurssitarve on laskettu nimenomaan Kuopiossa Pelastusopistolla toteuttavan koulutuksen mukaisesti. Alueelliset kurssit, joita on esitetty pelastajapulan ratkaisuna, ovat huomattavasti kalliimpia toteuttaa. Koulutukseen tarvittavat tilat ja muut fasiliteetit ovat olemassa valmiina Kuopiossa, erityisesti merkittävä on harjoitusalue, jota vastaavaa ei ole muualla Suomessa. Alueellisilla kursseilla kaikki joudutaan suunnittelemaan ja rakentamaan alusta, mikä vie aikaa ja rahaa.
Suuressa kokonaisuudessa Pelastusopiston tarpeet ovat pienet, mutta toiminnan kannalta aivan olennaiset. Jos rahoitusta ei saada, on sillä huomattavat vaikutukset.