Suomen työmarkkinat muuttuvat koko ajan. Vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevien palkansaajien osuus vähenee samaan aikaan kuin freelancereiden ja yksinyrittäjien määrä kasvaa. Yk-sinyrittäjien ja ammatinharjoittajien osuus on noussut kahteen kolmasosaan kaikista yrittäjistä. Tämä osoittaa, että yksinyrittäjät ja freelancerit tekevät nykyään entistä suuremman osan aiemmin palkansaajien tekemästä työstä. 

Nykyisellään verojärjestelmässämme on monenlaisia verovähennyksiä. Osalla vähennyksistä edistetään yrittäjyyttä ja työllisyyttä, osalla vähennetään pimeää työtä ja osalla edistetään yhteiskunnassa vaikeassa asemassa olevien ryhmien asemaa. Siksi verovähennysten merkityksestä on tärkeää keskustella ja sitä on arvioitava. Kaikkia verovähennyksiä on arvioitava niiden arvioidun työllistävän vaikutuksen kannalta. Uusien vähennysten käyttöönotto on perusteltua, jos niiden arvioidaan elvyttävän työllisyyttä ja siten edistävän verotulojen muodostumista. 

Kotitalousvähennys on hyvä esimerkki vähennysmuodosta, joka vaikuttaa verotulojen muodostumiseen, edistää yrittäjyyttä ja parantaa työllisyysastetta. Lisäksi kotitalousvähennys auttaa harmaan talouden torjunnassa. Aiemmat arviot ovat osoittaneet, että verotulojen väheneminen vähennyksen vuoksi on maksanut itsensä takaisin, koska työllisyys ja sitä kautta myös verotulot ovat kasvaneet. Sen takia haluamme korottaa kotitalousvähennyksen määrän 2 400 eurosta 3 000 euroon. Lisäksi haluamme korottaa työkorvauksen vähennyskelpoista osuutta nykyisestä 50 prosentista 60 prosenttiin ja maksetun palkan vähennyskelpoista osuutta nykyisestä 20 prosentista 30 prosenttiin.