Poliisi on jo pitkään toiminut kroonisessa rahoitusvajeessa. Määrärahojen puuttumista on paikattu lisätalousarvioilla ja siirtyvillä erillä. Hallitus ei ollut halukas korjaamaan tätä epäkohtaa budjettineuvotteluissa. Sen sijaan hallituksen talousarvioesityksessä poliisille ei osoitettu riittävästi määrärahoja toiminnan ylläpitoon. Opposition arvostelun jälkeen hallitus teki päätöksen puuttuvan 30 miljoonan euron määrärahan lisäämisestä poliisille. Määrärahalisäys tehdään kuitenkin kuluvan vuoden 4. lisätalousarviossa, jolloin budjettitasoa ei tarvitse nostaa. Näin hallitus voi taas ensi vuoden budjetissaan väittää lisäävänsä poliisin määrärahoja. Vaikka hallitus antaakin poliisille sen tarvitsemat 30 miljoonaa, riittää rahoitus vain nykytilan ylläpitoon. 

Kun keskeinen turvallisuusviranomainen joutuu elämään jatkuvassa rahoitusvajeessa, on sen vaikea kehittää toimintaa ja nostaa kenttätyötä tekevien poliisien määrää. Tästä johtuen poliisi on toiminut jo pitkään alimiehitettynä tarpeeseen nähden. Esimerkiksi rikostutkinnat sakkaavat koko ajan ja tutkinta-ajat venyvät yhä pidemmiksi. Vakavatkin rikosjutut uhkaavat vanhentua, eikä monia rikoksia oteta edes tutkintaan. 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee, että poliisin määrärahoja pitää korottaa pitkäjänteisesti, jotta poliisin toimintakykyä voidaan parantaa ja poliisimäärää nostaa nykyisestä. Poliisin määrärahataso pitää määrittää kestävälle tasolle julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2022. KD eduskuntaryhmä esittää poliisin määrärahojen korottamista 10 miljoonalla eurolla ensi vuonna toimintakyvyn parantamiseen ja poliisimäärän välittömään lisäämiseen.