Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomessa on noin 45 000 nuorta työn, koulutuksen ja muun vastaavan toiminnan ulkopuolella ilman toisen asteen tutkintoa. Joka ikäluokasta noin 15 % jää vaille toisen asteen tutkintoa.
Syrjäytymisestä kertovat luvut osoittavat, että nykyisenlaiset palvelurakenteet eivät vastaa kaikkien nuorten tarpeisiin. Moni nuori kaipaa integroitua, kokonaisvaltaista tukea, jota tällä hetkellä ei ole juurikaan saatavilla. Kun nuoren elämää ei nähdä kokonaisuutena, käy esimerkiksi siten, että päihdeongelmat — joihin oppilaitos ei suoraan voi vaikuttaa — heijastuvat opiskeluun, jolloin nuori lopettaa opiskelun kesken eikä todennäköisesti löydä töitä. Toisaalta oppilaitosmuotoinen opiskelu on osalle nuorista vaikeaa.
Kolmannella sektorilla on kehitetty tulokselliseksi havaittuja toimintamalleja suurimmassa tarpeessa olevien nuorten tukemiseen tasapainoiseen elämään ja työn saamiseen. Eduskunta myönsi vuoden 2017 budjettiin 2 650 000 euroa järjestöpohjaisen nuorisotyökeskuksen toiminnan aloittamiseen. Tästä 1 300 000 euroa suuntautui Samaria rf:lle pilottikokeiluun, jolla rakennettiin nykyisiä palveluja täydentävä ja julkisten palveluiden kanssa yhteistyössä toimiva malli. Toimintaa kutsutaan nimellä Korjaamo. Kohderyhmänä ovat nuoret, jotka tällä hetkellä ovat jäämässä palveluverkon ulkopuolelle.
Korjaamon tulokset ovat erittäin lupaavia. Toimintamalli auttaa vakavassa syrjäytymiskierteessä olevia nuoria kiinni elämään. Olennaisessa osassa ovat käytännönläheiseen oppimiseen perustuvat ja työelämälähtöiset oppimispolut, joihin yhdistetään muu sosiaalinen tuki.
Korjaamo-toimintaa on tarpeen jatkaa sekä laajentaa muille paikkakunnille, joissa tarpeet ovat suuret.
Edellä olevan perusteella ehdotan,