Loviisan satama on kehittyvä satama kehittyvällä alueella. Loviisan Satama Oy:n omistus jakautuu vuoden 2017 alusta alkaen Helsingin Satama Oy:n (60 %) ja Loviisan kaupungin (40 %) kesken. Loviisan satamaa kehitetään jatkuvasti, ja sataman menestys on täysin riippuvainen infrastruktuuristaan. Satama tuo paikallisesti paljon työtä ja sitä kautta verotuloja, lisäksi Suomen teollisuudella tulee olla mahdollisuus mahdollisimman kustannustehokkaaseen logistiikkaan. 

Loviisa—Lahti-radan peruskorjauksella on huomattava merkitys Loviisan seudun elinkeinoelämälle sekä rakennusvaiheessa että sen jälkeenkin. Päätös perusparantamisesta toisi mukanaan uusia investointeja alueella ja on siten merkittävä päätös alueen elinkeinoelämälle. Sen lisäksi, että päätös tukisi Loviisan satamaa, tämä koskisi myös kokonaisvaltaisempia suunnitelmia logistiikka- ja kuljetustoimialan ja energiatoimialan kehittämiselle seudullisina painopistealueina. Tulevaisuudessa puutavara- ja bioenergiakuljetusten osalta radan merkitys tulee korostumaan. Ilmaston- ja ympäristösuojelun kannalta tulisi siirtää enemmän sekä tavara että henkilöliikennettä junilla tapahtuvaksi. Transitoliikenteessä on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa suuri potentiaali Loviisan satamalle. Tämän vuoksi Lahti—Loviisa-radan kunnossapitoa tulee ylläpitää, kuten Liikenneviraston vähäliikenteisten raiteiden tutkimuksessa 2018 on esitettykin seuraavaksi viideksi vuodeksi, mutta tarkastelujakson tulisi olla viiden vuoden ajanjaksoa pidempi ottaen huomioon transitoliikenteen ja biovirtojen mahdollisuudet. Transitoliikenteelle rautatie on ehdoton edellytys ja tämän vuoksi rautatien tulee olla kunnossa. Transitotavaravirrat ovat myös meriväylän syventämiselle aivan uusi potentiaali, sillä pääsääntöisesti laivakoko on suuri. 

Toimivat liikenneyhteydet ovat välttämättömyys alueen elinkeinoelämälle sekä myös Suomen huoltovarmuuden kannalta, sillä satama on luokiteltu satamaksi, jonka toiminta on turvattava poikkeusoloissa. Lahti—Loviisa-rata on luokitukseltaan vähäliikenteellinen rata, mutta sen perusparantaminen on kannattava parannushanke. Radan rahoituksesta tulee huolehtia, jotta sataman asiakkaiden suunnittelemat pitkäjänteiset logistiikkaratkaisut voidaan toteuttaa, sillä nykyinen epävarma tilanne vaikuttaa haitallisesti sataman kilpailutilanteeseen.  

Aikaisempien kustannuslaskelmien mukaan perusparannuksen ja kunnossapidon kustannusarvio lienee noin 6 milj. euroa.