Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Viime vuosina tehdyt suuret leikkaukset kehitysyhteistyöhön ovat olleet lyhytnäköisiä ja vastuuttomia. Ulkoministeriön teettämän selvityksen mukaan kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on tuottanut hyviä tuloksia. Tämän lisäksi kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen: ulkoministeriön Taloustutkimuksella tänä vuonna teettämän mielipidetutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.
Suomen kehityspolitiikan päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Erityisiä painopisteitä ovat muun muassa naisten ja tyttöjen oikeudet sekä ruokaturva, veden ja energian saatavuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Näitä tavoitteita voidaan edistää tukemalla kehitysmaiden maanviljelijöitä, joilla on usein vaikeuksia saada omat tuotteensa markkinoille ja saada niistä oikea hinta. Parantamalla pientuottajien liiketoimintaedellytyksiä, tukemalla heidän mahdollisuuksiaan markkinoida tuotteitaan ja kehittämällä tuotantoketjuja voivat maaseudun tuottajat kasvattaa tulojaan. Koulutusten ja tiedonvälityksen kautta maanviljelijät voivat myös vähentää maanviljelyn ja metsänhoidon ilmastovaikutuksia. Naisten ja nuorten aseman parantaminen vahvistaa ruokaturvaa ja perheiden hyvinvointia, ja heidän osallistumistaan maaseudun elinkeinoihin tulisi tukea.
On korkea aika, että kehitysyhteistyömäärärahoja korotetaan merkittävästi ja että Suomi kantaa kansainvälisen vastuunsa. Yleisten määrärahakorotusten lisäksi osa kehitysyhteistyön varoista voitaisiin kohdistaa maa- ja metsätalousalan kehitysyhteistyöjärjestöille, jotka tukevat kehitysmaiden maa- ja metsätaloustuottajia sekä edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja naisten ja muiden haavoittuvaisten ryhmien oikeuksia.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,