Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutus ja yrittäjyyslinjauksen (2017) mukaan yrittäjyyttä tukevan koulutuksen tulisi ulottua kaikille koulutusasteille. Tavoitteen toteuttamiseksi oppilaitoksissa on käytössä laajalti erilaisia yrittäjyyskasvatuksen työkaluja. 

Positiivisesta kehityksestä huolimatta haasteena on se, että monessa kunnassa yrittäjyyskasvatuksen toteutus jää ohueksi eikä se ulotu läpileikkaavasti kaikkiin ikäluokkiin. Yrittäjyyskasvatuksen potentiaalia kunnan kehittämisessä ja elinvoiman vaikuttavassa vahvistamisessa ei täysimääräisesti hyödynnetä. 

Yrittäjyyskasvatuksen toteutus jää usein yksittäisiksi toimenpiteiksi ja jopa yhden opettajan vastuulle, eikä yrittäjyyskasvatusta toteuteta yhteistyössä työelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Yrittäjyyskasvatus on myös siiloutunutta ja se jää sivistyksen hallinnonalan vastuulle, vaikka yrittäjyyskasvatus tulisi ottaa osaksi laajempaa kunnan elinvoimaa ja tulevaisuutta käsittelevää keskustelua. Myös yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuusarviointia tulee nykytilanteesta kehittää. 

Yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkosto YES-verkosto on kehittänyt toimintamallin, jonka avulla yrittäjyyskasvatusta voidaan kehittää suunnitelmallisemmaksi ja laaja-alaisemmaksi. Mallin sekä siihen kuuluvien työkalujen ja tukitoimenpiteiden tavoitteena on tuoda yrittäjyyskasvatus osaksi kunnan kehittämistoimenpiteitä sekä lisätä hallinnonalojen yhteistyötä. 

YES-verkoston kuntakehittämisen mallia ja siihen liittyviä työkaluja on hyödynnetty eräissä Suomen kunnissa. Kokeiluvaiheen kokemukset ovat positiivisia. Prosessille olisi laajempaa kysyntää, mutta YES-verkoston nykyisillä resursseilla ei kysyntään kyetä vastaamaan. YES-verkoston kuntakehittämisen malli olisi mahdollista toteuttaa kahdessakymmenessä kunnassa kolmensadantuhannen euron määrärahalla. Panostus mahdollistaisi myös työkalujen ja materiaalien saattamisen kaikkien kuntien hyödynnettäväksi.