Osalla COVID-19-infektion sairastaneista henkilöistä taudin jälkioireet jatkuvat hyvin pitkään. Pitkäkestoisen koronataudin (long covid) oireet ovat hyvin monimuotoisia, eikä niitä läheskään aina edellä vakava sairastuminen välittömästi tartunnan jälkeen. Kansainvälisten tutkimusten valossa pitkäkestoiseen koronatautiin sairastuu noin 10—20 % koronatartunnan saaneista. Ilmiö on hyvin huolestuttava sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta. Oireista kärsivien potilaiden hoito ja seuranta vaatii pitkäjänteistä hoitoa, potilaan kokonaisvaltaista tukea ja kuntoutusta. Myös työhön palaaminen voi edellyttää erityisjärjestelyjä. 

Moni potilas kokee pitkäkestoiseen koronatautiin liittyvän oirehdinnan hyvin raskaana, jolloin ammattilaisen tarjoama tuki korostuu. Pitkä korona on kuitenkin uusi asia myös terveydenhuollon toimijoille. Suomen ainoa pitkän koronan hoitoon erikoistunut klinikka toimii HUS-alueella. 

Tarvetta pitkäkestoisen koronataudin hoidolle on kasvavassa määrin koko Suomessa. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat maan sisällä. Merkittäviksi ongelmiksi ovat muodostuneet puutteet tiedotuksessa, hoidon koordinoinnissa ja rahoituksessa. Tilanne edellyttää kansallisia toimenpiteitä.