Kemin ja Tornion satamien liikenne on 5 miljoonaa tonnia/vuosi. Alueella tuotetaan yli 7 % Suomen viennistä. Kuljetusmäärät ovat kasvussa Kevitsan, Hannukaisen, Soklin ja Sakatin rikasteilla. Lisäksi biopolttoainehankkeet Kaidin ja Boreal Biorefin osalta etenevät. Tornion LNG käynnistyy vuoden 2018 alussa. Lapin lisäkuljetuksien volyymit ovat yhteensä yli 5 miljoonaa tonnia/vuosi.  

Kemin Ajoksen satama sijaitsee lähimpänä em. hankkeita. Maakuljetukset hoituvat ilman liikenteen ruuhkaantumista, ja Kemin ratapihalla on läpäisykykyä ilman suurinvestointeja. Tornioon johtava meriväylä erkaantuu Kemin meriväylästä juuri ennen Ajosta, joten Kemin väyläsyvennyksestä hyötyvät myös Tornioon suuntaavat LNG-tankkerit.  

Kolarin kaivoshanketutkimuksen (RHK A8/2008-liite 1) vertailussa Kemin Satama on kuljetustaloudellisin vaihtoehto Perämeren satamista. Myös myöhemmissä tutkimuksissa on osoitettu, että kuljetus-ja yhteiskuntataloudellisten tarkastelujen perusteella Kemin Satama on paras vaihtoehto Lapin kaivoskuljetuksille.  

Kaivokset hyötyvät suuresta laivakoosta, ja vastaavasti satamat kilpailevat meriväylän syvyydestä. Kemin meriväylän syvennys maksaa valtiolle Liikenneviraston mukaan 21,2 miljoonaa euroa. Kaivoskuljetusten myötä väyläinvestoinnin hyödyt ovat vähintään kaksinkertaiset suhteessa kustannuksiin (h/k-suhde 2). Kemin väylä ei tarvitse kunnossapitoruoppauksia.  

Lapin kuljetusten ohjaus Kemiin vähentää sadoilla kilometreillä maakuljetuksia ja niiden kustannuksia ja haittoja (korjausvelka, onnettomuudet, tärinä, pöly, melu, ruuhkat ja päästöt). Ympäristökuormitukset ja liikenteen riskit jäävät alhaisimmiksi Kemin/Tornion merikuljetuksissa. Kemiin johtava meriväylä on Perämeren suorin, helpoin ja vähiten kunnossapitoa vaativa.