Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Verotuksen tavoitteena on riittävien varojen kokoaminen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi. Verot on kannettava tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti perustuen maksukykyyn. Verotuksen tulee myös kannustaa työhön ja yrittämiseen, ja sen tulee edistää talouskasvua ja työllisyyttä. Ainoastaan kestävällä kasvulla ja korkealla työllisyysasteella, joka tuottaa verotuloja, voidaan hyvinvointiyhteiskunta turvata myös pitkällä aikavälillä.
Korkealla tuloverolla on negatiivinen vaikutus ostovoimaan ja työllisyyteen. Tämän vuoksi tuloveron on oltava niin alhainen kuin taloudelliset edellytykset sallivat. Samanaikaisesti tuloverotuksen on perustuttava progressiivisuuteen siten, että enemmän ansaitsevat maksavat myös enemmän veroa. Veropolitiikan lähtökohtana pitää olla, että työnteon tulee olla aina kannattavaa ja että sitten yksilö ohjaa itse kulutustaan.
Suomen sijoitus World Economic Forumin maailman kilpailukykyisimpien maiden listalla on laskenut jälleen. Suomen yrittäjien mukaan kilpailukykymme ei ole riittävän hyvä, ja näemme tämän mm. hitaampana vientimme kasvuna kuin kasvu vientimarkkinoillamme. Meillä on siis hyvät syyt taloutemme uudistamiseen. Yhtenä perusedellytyksenä on se, että työn vastaanottamisen ja tekemisen on aina oltava kannattavaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan useita toimenpiteitä. Yhtenä toimenpiteenä on työn verotuksen keventäminen. Kevyempi verotus vähentää eri kannustinloukkujen riskiä ja laskee työn vastaanottamisen kynnystä. Haluamme toteuttaa verovaihdon, jossa työn verotusta pienennetään ja kulutuksen verotusta lisätään. Tähän päästään korottamalla kaikkia arvonlisäverokantoja 0,5 prosenttiyksikköä. Arvonlisäverotuksen korottamisen kokonaissumman tulee vastata tuloverokevennyksen summaa.
Arvonlisäveron päättämisen yhteydessä haluamme muuttaa digitaalisen mediasisällön arvonlisäverokannan. Ehdotamme, että digitaalisen jakelun arvonlisävero olisi sama kuin painetun sisällön, jonka arvonlisäverokanta on alhaisin. Tämä yksittäisen digitaalisten julkaisujen tuottamisen tukitoimen arvioidaan vähentävän valtion verotuloja 6 miljoonaa euroa.
Suurin osa arvonlisäveropohjasta koostuu kotitalouksien kulutuksesta, joka vastaa lähes 70 %:a arvonlisäverotuotoista. Tämän vuoksi meille on tärkeää, että arvonlisäveron korotus käy käsi kädessä tuloverokevennyksen kanssa, jota myös esitämme. Tämän vuoksi haluamme verovaihdollamme lisätä tuloja ja korottaa arvonlisäverokertymää 419 000 000 euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,