Hallitus esittää vuoden 2017 talousarviossa, että kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahasta vähennetään 267 000 000 euroa ja että kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin myönnetään 30 000 000 euron määräraha. Tämä merkitsee käytännössä kehitystyötoiminnan siirtämistä YK-järjestöiltä ja suomalaisilta kehityssektorin kansalaisjärjestöiltä sijoituksiin kansainvälisiin kehityspankkeihin tai rahastoihin, joita hallinnoivat toiset kehitystyön toimijat ja jotka tukevat yksityistä sektoria. 

Emme halua vesittää suomalaisten kansalaisjärjestöjen pitkän tähtäimen jatkuvaa työtä kehitysyhteistyötoiminnassa tai leikata YK-järjestöjen suoraa rahoitusta hallituksen esittämällä ja jo vuonna 2016 tekemällä tavalla. Ehdotetut säästöt vaikuttavat myös kehityskysymysten parissa työskentelevien suomalaisten työllisyyteen kielteisesti. 

Me haluamme Suomen olevan luotettava toimija kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja kansakunta, joka kantaa vastuuta kehitysyhteistyöpolitiikasta. Ulkoasiainministeriö esitteli äskettäin selvityksen, jossa todetaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön olevan tehokasta ja johtavan tuloksiin. Selvitys toteaa kuitenkin, että vuonna 2016 tehdyt leikkaukset olivat epäonnistuneita ja että rahoitusta tulisi jälleen lisätä. Leikkausten seuraukset näkyvät jo nyt, kun useita kansalaisjärjestöjen hankkeita on lakkautettu, ja samanaikaisesti yli miljoona ihmistä vähemmän pääsee osalliseksi avusta, jota on aiemmin tuettu suomalaisella kehitystyöllä. Tämä suuntaus ei tue kuvaa Suomesta globaalina vastuullisena toimijana. Tämän vuoksi haluamme, että finanssisijoitusten 30 000 000 euron lisärahoitus kohdennetaan sen sijaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.